Perunkirjoitus

Kun läheinen kuolee on muistettava laatia perukirja ja järjestettävä perunkirjoitus. Perunkirjoitus on pidettävä 3 kuukauden kuluttua perittävän kuolemasta. Perunkirjoitus täytyy toimittaa jokaisen Suomessa asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu pesän osakkaalle, jos pesä on velkainen.

Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa käsitellään huolellisesti etukäteen valmisteltu perukirja. Perukirjan tekemisessä täytyy tuntea niin aviopuolisoiden avio-oikeuteen kuin perintöoikeuden liittyvät lain pykälät. Väärin tehty perukirja lisää kustannuksia.

Mikä perukirja on?

  1. Perukirja on kuolinpesän omaisuusluettelo varoista ja veloista. Perukirjan pohjalta tehdään ositus ja perinnönjako. Perukirjaa ei kannata hävittää, sillä myydessäsi myöhemmin perimääsi omaisuutta tarvitset perukirjaa, kun teet luovutusvoittoveroilmoituksen verottajalle.
  2. Perukirja muodostaa osakasluettelon. Perukirja kertoo, ketkä ovat oikeutettuja määräämään kuolinpesän omaisuudesta. Tästä syystä kuolinpesän omaisuutta ei voi myydä ennen kuin perunkirjoitus on pidetty.
  3. Perukirja on perintöveroilmoitus. Perukirja on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Perintöveropäätös lähetetään jokaiselle perinnönsaajalle. Verottajalla on mahdollisuus oikaista perukirjaan merkittyjä arvoja. Perintöveropäätökset kannattaa tarkistaa huolellisesti.

Avaimet käteen -perunkirjoitus ja kiinteät hinnat

Haluamme helppoutta ja huolettomuutta kuolinpesän osakkaille tinkimättä perukirjan tietojen kattavuudesta ja informatiivisuudesta. Asioiden hoitaminen kerralla oikein säästää kaiken kukkuraksi asiakkaan lompakkoa. Tulee edullisimmaksi toimia heti oikeaoppisesti kuin oikoa perästä väärin tehtyjä tai puutteellisesti merkittyjä asioita. Ei verotuksen oikaisua tai ylimääräisiä veroseuraamuksia jälkikäteen. On turvallisempaa ylittää kuin alittaa lain vähimmäisvaatimukset. Noudatamme ja luomme hyvää perunkirjoitustapaa parhaan lopputuloksen takaamiseksi.

Asiakkaidemme toivomuksesta loimme selkeät kokonaispalvelut ja kiinteät hinnat.

6 syytä antaa perunkirjoitus perintöoikeuden asiantuntijan hoidettavaksi:

  1. Vältätte pahimmillaan henkilökohtaisen velkavastuun.
  2. Vältätte turhat veroseuraamukset.
  3. Tietojen kerääminen on yllättävän raskasta ja aikaa vievää.
  4. Vältätte prosessin pitkittymisen, sillä asiantuntijan tehtävänä on auttaa alusta loppuun saakka.
  5. Ehkäisette perillisten välisiä riitoja.
  6. Vältytte ongelmilta myöhemmissä vaiheissa.

Kaipaatko lisätietoa perunkirjoituksesta 

Olemme keränneet tälle sivulle tärkeää tietoa perunkirjoituksesta. Kokoamme tietoa jatkuvasti yhä enemmän ja teemme parhaamme, jotta tieto olisi mahdollisimman ymmärrettävää. Otamme myös mielellämme vinkkejä vastaan. Mistä asioista sinä kaipaisit lisätietoa? Voit jättää vinkin kaivatusta lisätiedosta Asiakaspalveluumme yhteydenottolomakkeen kautta. 

Käytännön vinkkejä ja muistilista hankittavista asiakirjoista

Kokoamme tälle sivulle myös käytännön vinkkejä hoidettavista ja muistettavista käytännön asioista. Olemme laatineet myös muistilistan perunkirjoituksessa tarvittavista asiakirjoista. Löydät sen alla kohdasta Usein kysytyt kysymykset.

Usein kysytyt kysymykset

  • MIstä lähteä liikkeelle käytännön asioiden järjestelemisessä?

    Asioiden järjesteleminen voi tuntua työläältä. Seuraavassa vinkkejä, joilla pääset alkuun:

    • Viranomaisasiat: Heti aluksi on syytä tilata vainajan sukuselvitys hänen viimeistä seurakunnastaan tai maistraatista. Tarvitset virkatodistusta vainajan käytännön asioiden hoitamiseen pankeissa, virastoissa ja vakuutusyhtiöissä. Virkatodistus tilataan kirkkoherranvirastosta tai maistraatista.
    • Hankittavat asiakirjat: Perukirjaa varten täytyy tilata asiakirjoja monesta paikasta ja niiden hankkiminen kannattaa aloitaa ajoissa. Hankittavien asiakirjojen muistilistan löydät alla olevasta Usein kysytyt kysymykset -osiosta.
    • Pankkiasiat: Suosittelemme olemaan yhteydessä pankkiin ja ilmoittamaan läheisesi kuolemasta, vaikka pankit saavatkin tiedon läheisesi kuolemasta Väestörekisterikeskuksesta. Näin pankki saa tiedon asiakkaansa kuolemasta nopeammin ja pääset hoitamaan läheisesi asioita. On hyvä tietää, että kuoleman jälkeen vainajan omaisuus ja sen hoito siirtyvät kuolinpesälle, jonka hoitamisesta vastaavat perilliset eli kuolinpesän osakkaat yhdessä perinnönjakoon saakka. Pesän osakkaat saavat vainajan tilit haltuunsa ja voivat siis hoitaa vainajan raha-asioita. Pesän osakkaat voivat maksaa pesänselvitysvelkoja, esimerkiksi kohtuullisia hautajais- ja perunkirjoituslaskuja sekä kuolinpesän hoitamisesta johtuvia tarpeellisia kuluja. Voidaan myös sopia, että yksi pesän osakkaista hoitaa vainajan raha-asioita. Myös pankin kanssa on hyvä sopia, miten kuolinpesän laskujen maksaminen sujuu kätevimmin. Pankista saat veloituksetta vainajan perunkirjoitusta varten kuolinpäivältä saldo- ja korkotodistukset sekä muut tarvittavat todistukset vainajan varallisuudesta, lainoista ja vastuista. Lisäksi vainajan tilien suoraveloitukset sekä muut toistuvat maksut sekä luottokortit tulisi tarkistaa ja mahdollisesti lopettaa.
    • Vakuutusasiat: Myös vakuutus- ja eläkelaitokset saavat tiedon vainajan kuolemasta, mutta välttääksesi viiveen, on myös vakuutus- ja eläkeyhtiöihin hyvä ottaa yhteyttä mahdollisimman pian. Jos vainajalla on ollut vakuutus, josta voidaan hakea korvausta hänen kuolemansa johdosta, on edunsaajan haettava korvausta vakuutusyhtiöltä. Muut henkilövakuutukset, kuten tapaturma- ja matkavakuutus päättyvät. Omaisuusvakuutukset, kuten auto- ja kotivakuutus, pysyvät voimassa omaisuuden irtisanomiseen, myymiseen tai jakamiseen saakka. Omaisuusvakuutukset, esimerkiksi pesään kuuluvan asunnon vakuutus, onkin hyvä pitää voimassa keskeytyksettä vakuutusturvan piirissä. Lisäksi oikeusturva ja vastuuvakuutukset, jotka tavanomaisesti sisältyvät kotivakuutukseen ja jotka katsotaan samassa taloudessa asuvien, on hyvä pitää voimassa.
    • Posti: Ilmoita Postiin vainajan kuolemasta, jotta postit voidaan ohjata kuolinpesän hoitajalle.
    • Kela ja eläkeyhtiöt: Mikäli läheisesi on saanut Kansaneläkelaitokselta tukea tai eläkettä, on myös Kelaan hyvä ilmoittaa kuolemasta mahdollisen takaisinperinnän välttämiseksi. Ilmoitus on hyvä tehdä myös muuhun eläkeyhtiöön.
  • Mitä asiakirjoja perunkirjoituksessa tarvitaan?

    Hanki ajoissa

    Perunkirjoitusta varten tarvittavat asiakirjat kannattaa hankkia ajoissa. Toimitusajat ovat välillä todella pitkät ja hankittavien asiakirjojen luettelo voi olla pitkä kuolinpesästä riippuen.

    Muistilista perukirjaan tarvittavista asiakirjoista

    Perukirjassa luetteloidaan vainajalla kuolinhetkellä olleen omaisuuden lisäksi myös lesken omaisuus riippumatta siitä, onko puolisoilla avioehtosopimus vai ei. Muista siis hankkia selvitykset myös lesken varoista ja veloista.

    SUKUSELVITYS, AVIOEHTO, TESTAMENTTI yms.

    • sukuselvitys vainajasta kaikista seurakunnista/maistraateista, joissa vainaja on ollut kirjoilla 15 vuotta täytettyään. Selvitys tarvitaan myös ulkomailta, jos vainaja on ollut kirjoilla ulkomailla.
    • virkatodistukset kaikista kuolinpesän osakkaista
    • testamentti
    • avioehtosopimus
    • osituskirja/erottelukirja mahdollisista aikaisemmista avioliitoista
    • ensiksi kuolleen puolison jälkeen laadittu perukirja/osituskirja/jakokirja liitteineen
    • selvitys henkivakuutuksesta/ryhmähenkivakuutuksesta
    • elinikana annetut lahjat ja ennakkoperinnöt (lahjakirjat)
    • vainajan/lesken/kuolinpesän osakkaan edunvalvontaan tai vahvistettuun edunvalvontavaltuutukseen liittyvät tiedot
    • tallelokeron avauksesta laadittu pöytäkirja

    VAINAJAN JA LESKEN VARAT

    • käteiset varat
    • pankkien saldotodistukset/asiakkuusilmoitukset kuolinpäivän tilanteen mukaan. Huom! nämä tiedot tarvitaan myös leskestä.
    • tiliote vainajan tileistä kuolinpäivän jälkeiseltä ajalta (erityisesti tilistä, jolta on suoritettu maksuja kuolinpäivän jälkeen). Huom! Tiliotteet kannattaa pyytää vasta ennen perunkirjoitustilaisuutta.
    • asunto-osakkeet: saantokirjat, osakekirja, tuore isännöitsijäntodistus, arvio käyvästä arvosta
    • kiinteistöt: saantokirjat, lainhuutotodistukset/vuokraoikeudet, arvio käyvästä arvosta, kiinteistöveropäätökset, Metsänhoitoyhdistyksen arvio metsämaan arvosta, ProAgrian arvio peltomaan arvosta jne.
    • lomaosakkeet: saantokirjat, osakekirja, arvio käyvästä arvosta
    • arvo-osuudet ja rahastot
    • muu sijoitusvarallisuus (joukkovelkakirjalainat, vakuutukset, sijoitussopimukset yms.)
    • kulkuneuvot (autot, asuntovaunut, peräkärryt, moottoripyörät, veneet, ym.)
    • muu rekisterissä oleva omaisuus
    • aseenkantoluvat ja aseet
    • yritysomaisuus
    • ulkomailla oleva omaisuus: selvitys omaisuudesta ja sen arvosta
    • saatavat (palkka, päiväraha, maksupalautukset, veronpalautukset, yms.)
    • kauppaliikkeiden/osuuskuntien jäsenyydet/bonukset/etuudet
    • kuolinpesäosuudet / perinnöt kahden viimeisen vuoden aikana
    • luettelo irtaimistosta, jos jotain erittäin arvokasta (taide-esineet, antiikki, designhuonekalut, korut, jne.
    • muu omaisuus, jolla taloudellista arvoa
    • viimeksi vahvistettu veropäätös ja/tai esitäytetty veroilmoitus.

    VAINAJAN JA LESKEN VELAT/VÄHENNYKSET

    • pankkivelat ja muut velat kuolinpäivän tilanteen mukaan. Huom! nämä tiedot tarvitaan myös leskestä.
    • takausvastuut
    • kuitit ja laskut kuolinpäivänä maksamatta olevista vainajan elinaikaan kohdistuvista vainajan ja lesken laskuista (sairaala- ja apteekkilaskut, puhelin- ja sähkölaskut, ym.)
    • selvitys maksuun tulevista lisäveroista
    • kuitit ja laskut hautajaiskuluista (hautaustoimiston ja seurakunnan laskut, muistotilaisuuden kulut, kuolinilmoituskulut ym.)
    • hautakiven kustannusarvio, jos sellainen on olemassa / varaus hautakiveen
    • selvitys hautausavustuksesta

  • Kuka on vastuussa perunkirjoituksen järjestämisestä?

    Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä vastaa käytännössä se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Yleensä asioista tietää parhaiten puoliso tai lapsi.

    Epäselvyyttä perunkirjoituksen järjestämisvastuussa? Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus lain mukaan

    Osakkuus ja omaisuuden tosiasiallinen hoito

    Perunkirjoituksen toimittamisvelvollinen on se kuolinpesän osakas, jonka hoidettavana pesän omaisuus tosiasiallisesti on tai muu henkilö, jolla omaisuus on tosiasiallisesti hoidettavanaan. Joissain tilanteissa pesänselvittäjällä tai testamentin toimeenpanijalla voi olla velvollisuus toimituttaa perunkirjoitus. Pelkkä pesän osakkuus ei johda perunkirjoitusvelvollisuuden syntymiseen, vaan henkilöllä tulee olla tosiasiallisesti omaisuus hoidossaan.

    Lesken velvollisuus

    Toisaalta taas leski, joka ei ole kuolinpesän osakas, ei ole perunkirjoitusvelvollinen, vaikka omaisuus olisikin hänen hallussaan. Leski on kuitenkin lähes poikkeuksetta yksi kuolinpesän osakkaista. Leski onkin kuolinpesän osakas lähtökohtaisesti kaikissa tilanteissa, ellei puolisoilla ole puuttunut täysin avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Kuitenkaan pelkkä pesän osakkuus ei leskenkään kohdalla johda perunkirjoitusvelvollisuuden syntymiseen, vaan leskellä tulee olla tosiasiallisesti omaisuus hoidossaan – kuten usein onkin.

    Passiivisuus

    Passiivinen kuolinpesän osakas, joka ei ota kuolinpesän omaisuutta haltuunsa, ei yksin perillisasemansa perusteella ole perunkirjoitusvelvollinen. Passiiviseksi ryhtyminen katsotaan tapahtuneen viimeistään kahden vuoden kuluessa, ellei perillinen ole ilmaissut luopumistahtoaan jo ennen tätä – mikä olisikin hyvän tavan mukaista.

    Ilmoitusvelvollisuus

    Jollei kukaan henkilö ryhdy vainajan omaisuutta hoitamaan, tulee henkilön, jolle omaisuus olosuhteisiin katsoen lähinnä kuuluu, ottaa omaisuus haltuunsa ja kutsua paikalle osakas tai ilmoittaa kuolemantapauksesta oikeudelle. Usein tällainen ilmoitusvelvollinen saattaa olla vainajan viimeisin hoito- tai vanhainkoti. Aivan viime kädessä vastuu hoitamattomasta pesästä kuuluu poliisiviranomaiselle.

    Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija

    Mikäli kuolinpesää hoitamaan on määrätty pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, on heillä myös velvollisuus toimittaa perunkirjoitus. He eivät kuitenkaan ole osakkaiden tavoin henkilökohtaisessa vastuussa kuolinpesän veloista, vaikka hoitaisivatkin pesän omaisuutta tehtävässään. Pesänselvittäjälle voi kuitenkin syntyä vahingonkorvausvelvollisuus hänen toimistaan tai laiminlyönneistään, mikäli hän on aiheuttanut pesälle vahinkoa tahallaan tai huolimattomuudesta.

    Edunvalvojan vastuu

    Vaikka edunvalvojan tehtävänä on hoitaa päämiehen oikeudellisia ja taloudellisia asioita, ei edunvalvojalla ole kuitenkaan perunkirjoitusvelvollisuutta, sillä edunvalvojan tehtävähän päättyy päämiehen kuolemaan. Holhoustoimilain mukaan edunvalvoja onkin velvollinen viipymättä luovuttamaan omaisuuden kuolinpesän yhteishallinnolle tai sellaiselle osakkaalle tai henkilölle hoidettavaksi, joka voi huolehtia siitä. Edunvalvojan on ilmoitettava luovutuksesta vähintään 7 päivää aikaisemmin kaikille osakkaille, joiden olinpaikka ja henkilöllisyys ovat tiedossa. Vaikka vainajan edunvalvojalla ei ole oikeutta hakea pesänselvittäjää riitaisen pesän tilanteessa, hän voi kuitenkin tällaisessa osakasriitatilanteessa asettaa omaisuuden luovuttamisen ehdoksi sen, että joku kuolinpesän osakkaista hakee pesänselvittäjän määräämistä.

    Edunvalvojan intressissä perunkirjoitustilanteissa kuitenkin on, että maistraatille tehtävä päätöstili vainajan omaisuudesta hyväksytään ennen omaisuuden luovuttamista. Holhoustoimilain mukaan edunvalvojan tulee pyynnöstä esittää maistraatille kaikki tehtäväänsä koskevat tarpeelliset tiedot, tositteet ja asiakirjat sekä arvopaperit.

    Oli vainajan omaisuus sitten kenen hoidossa hyvänsä, tulee vainajan omaisuutta kohdella aina kunnioittaen. Omaisuus tulee luovuttaa kuolinpesää hoitavalle taholle – myös hänen tavanomainen irtaimistonsa. Mikäli vainaja on asunut hoitolaitoksessa tai vuokralaisena vuokra-asunnossa, tulee vainajan irtaimisto säilyttää ja ottaa vainajan omaisiin yhteyttä irtaimiston välittämiseksi kuolinpesän hallintaan ja hoitoon.

    Valtion oikeus perintöön

    Jos perittävä kuolee ilman perillisiä, vainajan omaisuus menee normaalisti valtiolle ja valtionkonttorin hoidettavaksi. Mikäli kuolinpesässä on varallisuutta, ilmoitus hoitamattomasta pesästä tehdään valtionkonttorille, joka määrää pesänhoitajan. Jos vainaja on tehnyt tällaista pesää koskevan testamentin, se annetaan tiedoksi valtionkonttorille. Valtiokonttori on asianmukaisesti kilpailuttanut pesänhoitotoimia koskevat pesänhoitovaltakirjat alueellisesti asianajotoimistojen kesken. Varattomien pesien suhteen valtionkonttori on kuitenkin omaksunut passiivisen kannan, eikä ole ottanut niitä hoitaakseen.

    Varattomat pesät

    Varattomien pesien suhteen kunnan sosiaalitoimi tulee yleensä vastaan myöntämällä kohtuulliset hautajaiskulut vainajan viimeisimmän koti- tai oleskelukunnan sosiaalitoimesta hautausavustuksena. Hautausavustusta on haettava kunnan sosiaalitoimesta toimeentulotukena viipymättä vainajan kuoltua.

    Sellaisestakin varattomasta pesästä, jossa ei ole velkojakaan, tulee toimittaa ns. jätkän perukirja, jossa luetellaan vain kuolinpesän osakkaat ja todetaan vainajan varallisuustilanne. Jätkän perukirjakin on tehtävä, jotta vainajan omaisuuden tila saadaan verottajalle ja mahdollisille velkojille tiedoksi.

    Perunkirjoitusvelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa osakkaan vastuuseen vainajan veloista myös varattomissa kuolinpesissä, vaikkakin osakas voi vapautua tästä vastuusta osoittamalla, ettei laiminlyönnistä ole aiheutunut velkojille vahinkoa. Onkin syytä huomata, että sekä varattomista pesistä että velattomista pesistä on toimitettava perunkirjoitus.

    Lopulta kuolinpesän osakas on täyttänyt perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuuden lain vaatimalla tavalla, kun hän on perintökaaren asettamin edellytyksin valinnut uskotut miehet ja määrännyt perunkirjoitukselle ajan ja paikan.

  • Perunkirjoitukseen valmistautuminen ja kutsuminen sekä uskotut miehet?

    Perukirjan valmisteleminen vaatii selvitystyötä ja tarkkaavaisuutta, jotta asiat tulevat tehdyksi lain mukaan. Perukirjan valmisteluvaiheessa on huolehdittava ensin sukuselvityksen tilaamisesta ja hankittavista asiakirjoista. Tämän jälkeen tulee valita perunkirjoituksen uskotut miehet ja määrätä perunkirjoituksen toimittamisen aika ja paikka.

    Perunkirjoitus tulee toimittaa kolmen kuukauden sisällä kuolemasta. Jos et pysty toimittamaan perunkirjoitusta kolmen kuukauden määräajassa, Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa. Lisäaikaa on haettava samassa määräajassa ja hakemus on perusteltava.

    Perunkirjoitukseen on kutsuttava todisteellisesti kaikki perilliset eli kuolinpesän osakkaat. Heitä ovat useimmiten lapset. Jos vainaja oli naimaton, osakkaita ovat yleensä sisarukset tai sisarusten lapset.

    Kuolinpesän osakkaiden ei tarvitse olla paikalla perunkirjoitustilaisuudessa. Osallistuminen on kuitenkin suositeltavaa, sillä tilaisuudessa osakkaat saavat hyödyllistä tietoa esimerkiksi perukirjan merkityksestä ja perinnönjaosta. Perunkirjoitukseen voi halutessa ottaa mukaan avustajan tai kuolinpesän osakas voi valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään perunkirjoitustilaisuudessa.

    Uskottujen miesten tehtävänä on arvioida ja luetteloida kuolinpesään kuuluva omaisuus. Uskottujen miesten on arvostettava kuolinpesän varat käypään arvoon eli todennäköiseen markkinahintaan. Omaisuuden arvostaminen mahdollisimman lähelle sen käypää arvoa on järkevää myös luovutusvoittoveron välttämiseksi, etenkin jos omaisuutta ollaan lähiaikoina myymässä. Jos myyntitoimeksianto on tehty vuoden sisällä, verottaja on hyväksynyt käyvän arvon oikaisun, vaikka omaisuus oltaisiinkin saatu myydyksi vasta kahden vuoden päästä.

    Vaikka laissa uskotuille miehille ei ole asetettu pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia, uskottujen miesten ammattitaidottomuus johtaa pahimmillaan ongelmiin ja lisäkustannuksiin perintöverotuksessa, perinnönjaossa ja omaisuutta myytäessä.

  • Mitä perunkirjoituksen jälkeen täytyy tehdä?

    Perukirjan lähettäminen verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta

    Toimita kopio perukirjasta ja sen liitteistä Verohallinnolle postiosoitteeseen:

    Verohallinto / Perintö- ja lahjaverotus, PL 760, 00052 VERO

    Liitä perukirjaan:

    • kopio testamentista
    • kopio avioehtosopimuksesta
    • kopio perinnönjakokirjasta, jos perinnönjako on tehty
    • kopio ensiksi kuolleen puolison jälkeen tehdystä osituskirjasta ja/tai perinnönjakokirjasta

    Verottajalle ei tarvitse toimittaa pankkien saldotodistuksia eikä kulutositteita. Myöskään sukuselvityksiä tai ensiksi kuolleen puolison perukirjaa ei tarvitse lähettää Verohallinnolle.

    Säilytä itselläsi kaikki alkuperäiset asiakirjat!

    Perunkirjoituksesta perinnönjakoon

    Perunkirjoituksen jälkeen alkaa seuraava vaihe. Vainajajan ja kuolinpesän laskut on maksettava ja velat selvitettävä. Kuolinpesä on saatettava sellaiseen kuntoon, että perintö voidaan jakaa perillisille.

    Perukirjalla kukaan ei ole saanut itselleen omistusoikeutta perittävään omaisuuuteen. Seuraavaksi on tehtävä perinnönjako tai ositus ja perinnönjako. Poikkeuksena ovat yksinperimystilanteet. Jos perittävältä jäi vain yksi perillinen, toimii perukirja hänen saantokirjanaan, ja hän voi rekisteröidä perityn omaisuuden omiin nimiinsä perukirjan avulla. Jos perittävältä jäi sen sijaan leski ja yksi perillinen, on omaisuus ensin ositettava tai eroteltava lesken ja kuolinpesän välillä, jotta saadaan selville, mikä on leskelle kuuluvaa omaisuutta ja mikä omaisuus kuuluu perilliselle. Näistä toimituksista laaditaan jakokirja.

  • Koska perintöverot tulevat maksuun?

    Verohallinto lähettää perintöveropäätöksen perinnön saajalle vuoden sisällä perukirjan toimittamisesta Verohallintoon. Leski saa perintöveropäätöksen vain, jos hän perii omaisuutta tai saa vakuutuskorvauksen.

    Verohallinto lähettää perinnön saajalle verotuspäätöksen ja tilisiirrot, joihin on merkitty maksettava veron määrä ja eräpäivä sekä muut maksun yksilöintitiedot. Alle 500 euron perintövero on maksettava yhdessä erässä. Perintöveron ensimmäinen eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun Verohallinto tekee ja postittaa verotuspäätöksen. Toinen eräpäivä on kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä.

  • Perunkirjoituksen riskit ja vaarat?

    Perunkirjoitukseen liittyvistä mahdollisista riskeistä ja vaaroista on hyvä olla perillä jo heti toimeen tarttuessaan. Perunkirjoituksen riskeistä ja vaaroista tiedottamisen ei ole kuitenkaan tarkoitus pelotella perunkirjoitusasiaa hoitavia tahoja, vaan muistuttaa ennestään huolellisen, tarkkaavaisen ja hyvän perunkirjoitustavan mukaisen menettelyn merkityksestä.

    Henkilökohtainen velkavastuu

    Perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönti. Perunkirjoituksen toimittamiseen ryhtyvän tulee olla huolellinen. Mikäli perunkirjoituksen toimittamisvelvollinen laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa, hänelle voi syntyä henkilökohtainen velkavastuu vainajan veloista. Vastuuseen voi joutua ainoastaan osakas, joka on tosiasiassa hoitanut kuolinpesää. Toisaalta jos omaisuutta tosiasiallisesti hoitaa useampi kuin yksi osakas, on laiminlyöntivastuu solidaarista. Jos perunkirjoituksen toimittaminen asianmukaisesti laiminlyödään, käräjäoikeus määrää lopulta veroviraston ilmoituksesta sopivan henkilön toimittamaan perunkirjoituksen.

    Henkilökohtainen velkavastuu saattaa syntyä myös osakkaalle, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan perukirjaa valalla antaa vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan.

    Osakas voi kuitenkin vapautua henkilökohtaisesta velkavastuusta, mikäli hän osoittaa, ettei hänen menettelystään ole aiheutunut velkojalle vahinkoa ja jos osakas osoittaa vahingon velkojan velkaa pienemmäksi, hän vastaa vain aiheutuneen vahingon todellisesta määrästä.

    Liialliset pesänselvitysvelat. Perintökaari käsittää nykyään pesänselvitysvelat omana ryhmänään. Pesänselvitysvelkoja ovat kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoitusvelat sekä tarpeelliset pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä aiheutuneet kustannukset. Pesänselvitysvelat tulee maksaa ennen muita velkoja, sitä mukaa kuin ne erääntyvät.

    Mikä sitten on kohtuullista tai tarpeellista? Jos pesänselvitysvelat ylittävät sen, mitä voidaan pitää kohtuullisena ja tarpeellisena, velkojen ei katsota olevan enää pesänselvitysvelkaa vaan ”muuta pesän velkaa”, joka maksetaan vasta, kun vainajan velat ovat tulleet maksetuiksi. Etenkin erityisen velkaisissa pesissä kysymys voi olla hyvinkin keskeinen velkojien kannalta. Jos kuolinpesän varat loppuvat, osakkaat vastaavat kohtuullisen ja tarpeellisen ylittävistä pesänselvitysveloista henkilökohtaisesti, esimerkiksi pesän tilaan nähden kohtuuttomista hautajaiskuluista. Pesän osakkaat ottavat riskin siitä, ettei hautajaiskulut ylitä sitä, mikä on kohtuullista.

    Passiivisuus. Osakkaalle voi syntyä henkilökohtainen velkavastuu myös siitä, jos alkuvaiheessa kuolinpesän hoidossa ollaan passiivisia siten, että vainajan juoksevat kulut ja pesälle tarpeettomat sitoumukset, esimerkiksi vuokrat ja puhelinliittymät, aiheuttavat pesälle turhia menoeriä.

    Hyvä perunkirjoitustapa edellyttää, että vainajan velat tuleekin selvittää ja kirjata perukirjaan huolellisesti. Jos perunkirjoitus on toimitettu huomioimatta jokin vainajan veloista, joudutaan mahdollisesti toimittamaan täydennysperunkirjoitus ja mikäli asiasta ei saada sovittua, osakkaille voi syntyä jopa omaisuuden palauttamisvelvollisuus.

    Julkinen haaste. Perääntymisseuraamuksilta voidaan kuitenkin välttyä julkisella haasteella. Perunkirjoituksessa olisikin viimeistään hyvä harkita, onko julkisen haasteen tekeminen ns. tuntemattomien velkojien löytämiseksi perusteltua, eli saattaisiko tuntemattomia velkojia mahdollisesti ilmaantua. Julkisen haasteen tekeminen merkitsee sitä, ettei määräpäivään jälkeen tuntematonta velkaa voi enää ilmaantua, sillä tuntemattomat velat lakkaavat.

    Vahingonkorvausvelvollisuus

    Perintökaaren mukaan osakkaan on korvattava vahinko, minkä hän pesää hoitaessaan tai hallitessaan on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut jollekin sellaiselle taholle, jonka oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen. Tarkoitettuja pesänselvityksestä riippuvaisia voivat olla muun muassa erityistestamentinsaajat ja velkojat. Jos osakas esimerkiksi salaa tietämänsä testamentin tai laatii tarkoituksella virheellisen osakasluettelon, saattaa hän joutua vahingonkorvausvelvolliseksi legaatinsaajaa tai toista osakasta kohtaan. Lisäksi osakkaan tahallaan hävittäessään tai salatessaan perittävän testamentin, voi oikeus julistaa hänet myös kokonaan tai osaksi menettäneeksi oikeutensa perintöön tai testamentin saamiseen.

    Rikosseuraamukset

    Jos jokin perunkirjoituksen osapuoli antaa vilpillisesti vääriä tietoja kuolinpesän varallisuustilanteesta, voi tällainen toiminta johtaa jopa rikoslain puolelle. Perintökaaren mukaan, jos joku perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin, voidaan hänet tuomita sakkoon tai vankeuteen.

    Rikoslain mukaisena seurauksena kyseeseen voivat tulla lievä veropetos, veropetos tai törkeä veropetos tai joskus perätön lausuma viranomaismenettelyssä. Perunkirjoituksessa uskotut miehet ja pesän ilmoittaja voivat syyllistyä rikokseen ja muut paikalla olevat osapuolet lähtökohtaisesti katsottaessa avunantoon.

    Veropetos. Veropetos voi tulla kysymykseen, kun viranomaisille annetaan veron määrään vaikuttavia vääriä tietoja, salataan niitä tai laiminlyödään verotusta varten säädettyjä velvollisuuksia. Samoin veropetoksesta voidaan tuomita, jos muuten yritetään petollisesti aiheuttaa veron määräämättä jättäminen tai sen liian alhaiseksi määrääminen. Veropetoksesta tuomitaan sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.

    Törkeä veropetos. Jos petoksessa tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai se tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä, voidaan tekijä tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi törkeästä veropetoksesta.

    Lievä veropetos. Jos perunkirjoituksen osapuoli tavoittelee vain vähäistä taloudellista etua ja veropetos on kokonaisuutena arvostellen lievä, voi toiminta johtaa sakkotuomioon lievästä veropetoksesta.

    Petos. Myös muut kuolinpesän omaisuutta koskevat tahalliset erehdytystilanteet oikeudettoman taloudellisen hyödyn saamiseksi saattavat täyttää tavallisen petosrikoksen tunnusmerkit.

    Perätön lausuma viranomaismenettelyssä. Lisäksi väärän valan antaminen tuomioistuimessa on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa. Sen mukaan, jos joku valan tai vakuutuksen nojalla antaa väärän tiedon tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan tiedon, on hänet tuomittava enintään kolmeksi vuodeksi vankeuteen.

    Tuottamuksellinen perätön lausuma. Myös tuottamuksellinen huolimattomuudesta annettu perätön lausuma eli väärän tiedon antaminen tai salaaminen on rangaistava teko, mutta rangaistusasteikko tuottamuksellisessa perättömässä lausumassa on sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

    Verotukselliset seuraamukset

    Puutteellinen tai virheellinen perukirja. Jos perukirjan ilmoitusvelvollinen on antanut perukirjan puutteellisena tai virheellisenä, voidaan hänelle määrätä verotusseuraamus, joka voi olla enintään 20 %, ja tämän jälkeen vielä enintään 20 %. Ilmoitusvelvolliselle korotus saattaa langeta, jos hänen on katsottava ilmeisesti olleen tietoinen perukirjan, veroilmoituksen tai muun tiedon virheellisyydestä. Veroseuraamus voidaan langettaa muullekin kuin ilmoitusvelvolliselle pesän osakkaalle, jos tämä on antanut tahallaan virheellistä tietoa jostakin seikasta.

    Perukirjan toimittamisen laiminlyönti. Jos perukirjaa ei ole annettu tai sitä ei voida panna oikaistunakaan verotuksen perusteeksi, on verotus toimitettava arvioimalla eli arvioverotuksena, joka voidaan toimittaa 10 vuoden ajan vainajan kuolemasta. Jos perukirjan ilmoitusvelvollinen on laiminlyönyt kokonaan antaa perukirjan, veronkorotusseuraamus voi olla enintään 20 %, ja tämän jälkeen vielä enintään 20 %.

    Perukirjan toimittamisen myöhästyminen. Jos perukirja toimitetaan myöhässä, seurauksena voi olla joko veronkorotus tai myöhästymismaksu riippuen siitä kuinka paljon perukirja on myöhässä. Jos perukirja toimitetaan enintään 60 päivää myöhässä, seurauksena on myöhästymismaksu, joka on yksityishenkilön kohdalla 50 euron suuruinen. Jos taas perukirja toimitetaan yli 60 päivää myöhässä määräpäivästä, mahdollisena seurauksena voi olla veronkorotus.

    Veronkorotusta ei tule maksaa myöhästymisen johdosta, jos ilmoitat velan tai vähennyksen verottajalle; jos laiminlyönti on vähäinen; myöhästymiseen on pätevä syy, esimerkiksi nopea sairastuminen tai jos veronkorotuksen määrääminen olisi muuten kohtuutonta.

    Perintö- ja lahjaverolaissa säädetään näistä laiminlyönneistä johtuvista verotusseuraamuksista.

  • Kuinka voit välttää yleisimmät virheet perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa?

    Vältä yleisimmät virheet perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa tiedostamalla ne

    1. Perukirja tehdään huolimattomasti ymmärtämättä perukirjaan merkittävien tietojen merkitystä.
    2. Omaisuus merkitään väärin ja arvostetaan alakanttiin.
    3. Minimoidaan perintöveroja ja maksetaan myöhemmin turhia veroja.
    4. Jaetaan perintö, esimerkiksi tilivarat, ja jätetään jakokirja tekemättä.
    5. Jätetään perintö osittain jakamatta, esimerkiksi metsätila.
    6. Jaetaan perintöä muodostamalla tarpeettomia yhteisomistussuhteita.
    7. Edunvalvottavien oikeuksia ei aina ymmärretä.
    8. Jäädään odottelemaan ja aiheutetaan riita alunperin sopuisaan kuolinpesään.
    9. Vältetään ”turhia” asiantuntijakuluja tekemällä itse.

FRIDA auttaa lähellä ja kauempana

Perukirja ja perunkirjoitus Avaimet käteen -periaatteella ja kiinteillä hinnoilla pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan alueella. Toimistoihimme on helppo tulla olipa oma asuinpaikkasi esimerkiksi Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava, Tuusula, Järvenpää tai Mäntsälä. Muualla Suomessa löydät meidät alueella Turku ja Oulu. Etänä palvelmme koko Suomessa.