Perinnönjako

Kun kuolinpesä on selvitetty ja ositus tehty, on perinnönjaon vuoro. Jokaisella perillisellä on oikeus vaatia perinnönjakoa. Niin kauan kun perintöä ei ole jaettu, kuolinpesää hallitaan yhdessä. Kaikki kuolinpesän osakkaat hallitsevat ja määräävät kuolinpesän omaisuudesta yhdessä. Jos kuolinpesä haluaa vaikkapa myydä omaisuutta, on siitä sovittava yhdessä. Leski on kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on tehty.

Ennen perinnönjakoa

Ositusta ja perinnönjakoa edeltää pesänselvitysvaihe, jotta omaisuus voidaan jakaa. Kuolinpesän velat on maksettava, mahdolliset erityistestamenttimääräykset on toteutettava ja tarvittaessa omaisuutta on realisoitava. Pesänselvitys voidaan toteuttaa joko osakkaiden itsensä tai heidän valtuuttamansa henkilön toimesta. Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen pesänselvityksestä, he voivat hakea pesänselvittäjää käräjäoikeudelta. Tällöin pesä siirtyy käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän hallintoon, mikä yleensä aiheuttaa kuolinpesälle enemmän kustannuksia. 

Käytännössä pesänselvitys voi tapahtua myös siten, että kuolinpesän osakkaat valtuuttavat esimerkiksi perunkirjoituksen toimittaneen lakimiehen suorittamaan pesän selvittämiseksi tarpeelliset toimenpiteet. Pesänselvitys kuuluu myös testamentin toimeenpanijalle, jos testamentissa on määrätty testamentin toimeenpanija. 

Perinnönjako tehtävänä, mutta kuka perii 

Perittävän lakimääräisiä perillisiä ovat:

  1. Lapset ja heidän sijaansa tulevat lasten jälkeläiset eli rintaperilliset
  2. Aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, jos perittävällä ei jäänyt rintaperillisiä
  3. Vanhemmat ja heidän jälkeen sisarukset ja sisarusten jälkeläiset, jos perittävällä ei ollut edellä mainittua puolisoa tai puoliso ei ole elossa
  4. Isovanhemmat ja heidän jälkeen heidän lapset, jos edellä mainittuja perillisiä ei ole. 

Laissa säädetty perimys katkeaa setiin ja täteihin. Serkut eivät enää peri. 

Perillinen voi olla myös testamentin kautta. Lisäksi testamenttimääräykset vaikuttavat siihen, ketkä kaikki ovat kuolinpesän osakkaita, jotka hallitsevat kuolinpesän omaisuutta. Kuolinpesä lakkaa, kun perintö on jaettu.

Perinnöstä luopuminen

Perillinen voi luopua perinnöstä ennen perittävän kuolemaa tai kuoleman jälkeen. Kun perinnöstä luovutaan määräämättä kenen hyväksi luovutaan, perimys määräytyy siten kuin luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Jos luopujalla on lapsia, perintö menee luopujan lapsille edellyttäen, että myös lapset ovat perittävän perillisiä. Perintöverot tulee tällöin suoraan luopujan sijaantulijoille maksettavaksi. Perinnöstä ei voi luopua osittain. 

Jos perinnöstä luovutaan ja samalla määrätään kenen hyväksi luovutaan, luopuja joutuu maksamaat perintöverot ja saaja joutuu maksamaan lahjaverot. 

Testamentista luopumista koskee hieman erilaiset säännöt ja myös testamenttimääräykset ovat merkitykselliä. Toisin kuin perinnöstä testamentilla saatavasta perinnöstä voi luopua myös osittain. 

Perinnöstä tai testamentista luopuminen tulee esille usein perunkirjoituksessa tai sen jälkeen. 

Perinnönjako

Ennen perinnönjakoa on tehtävä ositus, jos vainaja oli avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä avio-oikeutta ole poissuljettu avioehtosopimuksella.  Osituksessa määritellään mikä on perittävän omaisuus, joka jaetaan perillisille. Jos puolisoilla oli  avio-oikeus johonkin omaisuuteen ja jonkin omaisuuden osalta se oli suljettu pois, on ensin määriteltävä perittävälle kuuluva omaisuus, joka muodostuu osuudesta avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen ja avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta. Tärkeintä on päästä selvyyteen siitä, mikä on perittävän omaisuutta.

Leskeä suojelee perintökaaren säännökset. Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Jos rintaperilliset eivät vaadi jakoa, on suositeltavaa ottaa selvää, mitä tämä lesken oikeus käytännössä tarkoittaa. Leskelle on kuitenkin aina oikeus rintaperillisen jakovaatimuksesta huolimatta pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana, jos leskellä ei ole muuta asunnoksi sopivaa varallisuutta. 

Perilliset voivat sopia siitä, kuinka perintö jaetaan. Perillisten ei tarvitse jakaa kaikkea omaisuutta kaikille, vaan perintö voidaan jakaa sen mukaan, mikä on järkeää ja tarkoituksenmukaista jokaisen intressit huomioon ottaen. Jos perintöä ei onnistuta jakamaan sopimusjakona, voi kuka tahansa kuolinpesän osakkaista hakea käräjäoikeudelta kuolinpesään pesänselvittäjän ja -jakajan, joka huolehtii kuolinpesän selvittämisestä ja jakamisesta.

Edustus kuntoon osituksessa ja perinnönjaossa

Kuuluuko kuolinpesään alaikäinen perillinen? Onko leski edunvalvonnassa tai onko hänellä vahvistettu edunvalvontavaltuutettu? Onko joku kuolinpesän osakkaista edunvalvonnassa tai hoitaako hänen asioita edunvalvontavaltuutettu vahvistetulla edunvalvontavaltakirjalla? Onko kuolinpesässä eturistiriitoja edunvalvottavan ja hänen edustajansa välillä? 

Jotta ositus ja perinnönjako tulee tehtyä laillisesti ja oikein, voi olla tarpeen hakea edunvalvojan sijaisen määräystä tai vahvistuttaa edunvalvontavaltuutus perheen ulkopuoliselle varavaltuutetulle. 

Kysykää lisätietoja tai varatkaa keskusteluaika

Asiantuntijamme auttavat pesänselvityksessä ja perinnönjaossa ja laativat tarvittavat asiakirjat.

Ottakaa rohkeasti yhteyttä ja kysykää lisätietoja tai varatkaa suoraan aika yhteiseen alkukeskusteluun. 

FRIDA auttaa lähellä ja kauempana sekä verkossa

Varaa aika kuolinpesän jakamiseen ja perinnönjakoon asiantuntijalta: Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kouvola. Voit myös käyttää etäpalveluamme. Puhelin- ja verkkoneuvottelu perunkirjoituksen järjestämiseksi toimii kaikkialla Suomessa.