Ositus

Ositus tarkoittaa omaisuuden omistuksen määrittämistä uudelleen. Ositus on tehtävä ennen perinnönjakoa, heti perunkirjoituksen jälkeen. Osituksen osapuolia ovat leski ja perilliset. Osituksen jälkeen tiedetään, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä omaisuus jaetaan perillisille joko lain perusteella tai testamentin mukaan. Osituksessa toteutetaan aviopuolisoiden avio-oikeus. Jos aviopuolisoilla oli voimassa oleva avioehtosopimus, jonka mukaan kummallakaan puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, tehdään omaisuuden osituksen sijaan omaisuuden erottelu.

Leskelle kuuluva omaisuus ja jaettava perintö selviävät osituksessa

Osituksen tekeminen liittyy perinnönjakoon, vaikka ne ovat erillisiä toimia. Käytännössä ositus ja perinnönjako tehdään usein samanaikaisesti ositus ja perinnönjako -nimisessä asiakirjassa. Perintöä ei voida jakaa ennen kuin tiedetään mitä jaetaan. Tämä selviää osituksessa. 

Ositus on tehtävä ennen perinnönjakoa, jos vainaja oli kuollessaan naimisissa. Jos vainaja oli ollut useammin kuin kerran elämänsä aikana naimisissa, tulee myös vanhat avioliitot selvittää, jos osituksia  ei ole aikanaan avioeron yhteydessä tehty. Jos aviopuolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, täytyy tehdä omaisuuden erottelu eli erotella mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä kuolinpesälle. Yhteisesti omistettu omaisuus tulee purkaa.

Lesken etu toteutetaan osituksessa

Leskellä on lain mukaan avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, jos avioehtosopimuksessa ei ole muuta sovittu. Avio-oikeuden perusteella leskelle kuuluu puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä. Jos vainaja oli varakkaampi kuin leski, kuolinpesä maksaa leskelle tasinkoa. Jos taas leski on varakkaampi kuin vainaja, ei lesken tarvitse maksaa kuolinpesälle tasinkoa. Tätä kutsutaan lesken tasinkoetuoikeudeksi. Ei riitä, että leski vetoaa tasinkoetuoikeuteensa perunkirjoituksessa, mikä on "vain" lesken ilmoitus asiasta verottajalle. Lesken tasinkoetuoikeus on toteutettava konkreettisesti ositusasiakirjassa. Tämä unohtuu liian usein. 

Osituksen lopputulos

Osituksen jälkeen tiedetään, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä omaisuus jaetaan perillisille joko lain mukaan tai testamentin mukaan. Lue lisää perinnönjaosta täältä.

On hyvä muistaa, että leski ei ole perillinen, jos perittävällä jäi lapsia tai lapsenlapsia (rintaperillisiä). Leski voi tässä tilanteessa periä avipuolisoaan vain hänen hyväksi tehdyn testamentin kautta. Aviopuoliso on perillinen lain mukaan, kun perittävä oli lapseton. Aviopuolison perintöoikeutta tässä tilanteessa ei poista aviopuolisoiden avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva avioehto.  

6 syytä tehdä ositus lesken ja perillisten välillä heti perunkirjoituksen jälkeen

  1. Lesken etu on tietää mitä hän omistaa ja mihin hänen muu lesken oikeutensa kohdistuu.
  2. Toimittamaton ositus voi johtaa siihen, että omaisuus menee väärille perillisille lesken kuoleman jälkeen, sillä varakkaamman lesken tasinkoetuoikeus toteutetaan osituksessa. 
  3. Perillisen etu on tietää mitä hän perii ja mistä omaisuudesta hän on vastuussa.
  4. Perillinen haluaa tietää, pystyykö hän maksamaan perintöverot perinnöstään vai tuleeko hänen selviytyä perintöveroista muulla tavalla.
  5. Raha-asioihin ei sovi epämääräiset yhteiset tilit ja selvittämättömät asiat. Näistä asioista on vaikea päästä jäljille enää vuosien ja vuosikymmenten päästä.
  6. Viivyttelemällä asiat mutkistuvat ja menevät solmuun

FRIDA auttaa lähellä ja kauempana

Autamme sopimaan osituksesta ja laadimme osituskirjan. Toimimme tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan alueella. Toimistoihimme on helppo tulla olipa oma asuinpaikkasi esimerkiksi Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava, Tuusula, Järvenpää tai Mäntsälä. Muualla Suomessa löydät meidät Turusta ja Oulusta. Etäpalvelumme toimii joka puolella Suomea.