Omaisuuden jakaminen erossa

Avioliitolla on aina taloudellisia vaikutuksia. Myös avoliitolla, jossa puolisoilla on ollut yhteistä omaisuutta tai heillä on yhteisiä lapsia, erolla on taloudellinen puolensa. Kun parisuhteessa on päädytty eropäätökseen ja ette ole ennalta sopineet asioistanne, on syytä aivan ensimmäiseksi ottaa selvää, mitä laki sanoo puolisoiden oikeuksista ja velvollisuuksista raha- ja talousasioissa. Seuraavaksi kannattaa selvittää, millaisia mahdollisuuksia asioista sopimiseen on olemassa. Tässä perheoikeuden asiantuntijasta voi olla aivan korvaamaton apu. Keskustelujen käyminen yhteisen talouden purkamisesta entisten puolisoiden kesken on rakentavampaa, kun keskustelu perustuu tosiasioille.

Omaisuuden jakaminen on keskeinen osa avioeroprosessia

Avio- saati avoeron saamiseen riittää se, että jompi kumpi ei halua jatkaa yhteistä elämää. Se on myös käytännössä suhteellisen yksinkertainen asia: avioliitosta eroaminen vaatii kirjallisen hakemuksen oman kotipaikan käräjäoikeuteen, ja kuuden kuukauden harkinta ajan jälkeen pyynnön tuomioistuimelle viedä ero loppuun. Erotuomio tulee paluupostissa joitakin viikkoja myöhemmin.

Käräjäoikeus ei ota kantaa puolisoiden omaisuuden jakamiseen. Laki kuitenkin edellyttää, että puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus ositetaan eli kartoitetaan ja jaetaan puolisoille tasan avioliiton päättymisen jälkeen. Jos puolisoilla on ollut avioehto tai puolisot olivat avoliitossa, omaisuus erotellaan. On erittäin tärkeää ymmärtää, että omaisuuden osittamisesta tai erottelusta tulee lain mukaan tehdä määrämuotoinen asiakirja, jossa sovitut asiat kuvataan ja jonka kumpikin puolisoista allekirjoittaa. Ei siis riitä, että omaisuudesta sovitaan suullisesti ja että omaisuus käytännössä jaetaan. Ei myöskään ole merkitystä sillä, vaikka puolisot olisivat ilman erimielisyyksiä sopineet yhteisen omaisuutensa jakamisesta - aina ja kaikissa tapauksissa tulee tehdä asiakirja, joka on joko ositus tai omaisuuden erottelu. 

Ositus tulee eroneille eteen ennemmin tai myöhemmin

Monille tulee yllätyksenä, ettei lain vaatimus osituksesta tai omaisuuden erottelusta vanhene koskaan. Vaikka kuluisi vuosia tai vuosikymmeniä, ositus tulee eteen ennemmin tai myöhemmin. Tekemättä jäänyt ositus tai omaisuuden erottelu tulee usein eteen siinä vaiheessa, kun suunnitellaan uutta avioliittoa tai joskus vasta kun käsillä on uusi ero. Viimeistään ositus tai omaisuuden erottelu tulee tehtäväksi, kun jompi kumpi ex-puolisoista kuolee. Ennen kun vainajan omaisuutta voidaan ryhtyä jakamaan, tulee tehdä ositus tai omaisuuden erottelu. Tällaiset tilanteet voivat tuntua mielikuvituksellisilta, mutta tässä suhteessa laki ei tunne poikkeuksia. 

Avioeron vireilletulopäivällä on väliä 

Huomautamme usein, ettei kannata rynnätä jättämään avioerohakemusta heti kun on päättänyt erota. Yksi syy varovaisuuteen on se, että osituksessa huomioon otettava, avio-oikeuden alainen omaisuus otetaan huomioon sillä päivämäärällä kun avioerohakemus on jätetty. Ja kyllä, myös vuosikymmeniä myöhemmin ositettavaksi tulee se omaisuus, joka puolisoilla oli sinä hetkenä kun ero laitettiin vireille. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä todennäköisempää on, että omaisuuden arvo ja lajit ehtivät muuttua. Mitä monimutkaisemmaksi asia menee, sitä työläämpää ja kalliimpaa on osituksen tekeminen. Omaisuuden arvon muutokset voivat myös tehdä ikävät tepposet, jos erohetkellä on ollut varakas mutta myöhemmin omaisuus on pienempi - ja toisin päin. Tuskin kukaan toivoo suuria taloudellisia yllätyksiä tulevaisuuttansa varjostamaan.

Ositusta tai omaisuuden erottelua ei kannattaa lykätä 

Omaisuuden jakaminen erossa on pitkälti sopimisasia. Vaikka laki antaakin raamit sille, kuinka puolisoiden tulee avio-oikeuden alainen omaisuus jakaa, puolisot voivat aina sopia keskenään laista poikkeavalla tavalla. Edellytys on, että asioista ollaan yhtä mieltä. Kun eropäätös on tehty - ja mieluusti ennen avioerohakemuksen jättämistä - eroavien puolisoiden kannattaa pyrkiä keskenään pohtimaan, kuinka omaisuus jaetaan. Omista oikeuksista ja mm. omaisuuden verokohtelusta erossa kannattaa olla tietoinen, joten asiantuntijan neuvot tulevat useimmille tarpeeseen. 

Jos puolisot ovat tehneet avioehdon, lähtökohta on, että siinä sovittua noudatetaan erotilanteessa. Tällöinkin on mahdollista sopia toisin. Uuden avioehdon voi tehdä vielä vaikka juuri ennen erohakemuksen jättämistä, sillä se on tehokas keino sopia omaisuuden jakamisesta.

Jos puolisot eivät pääse omaisuuden jakamisesta keskenään sopuun, avioehtoa ei ole tai erotilanne on muuten riitainen, viimeisenä vaihtoehtona on toteuttaa ositus lain määrämällä tavalla. Jako voi tuntua helposti karkealta ja epäreilultakin, sillä se ei ota huomioon oikean erotilanteen erityispiirteitä. Tällaisen toimitusosituksen suorittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Pesänjakajaa pitää hakea käräjäoikeudelta. 

Usein kysytyt kysymykset

  • Voiko osituksen tehdä itse?

    Osituksen voi periaatteessa tehdä itse. Osituksen tekeminen oikein kuitenkin edellyttää, että on osattu ottaa huomioon kaikki omaisuus ja on osattava tehdä oikeanlainen ositus-asiakirja. Jos nämä menevät pieleen, on mahdollista, että ositus riitautetaan. Osituksen muotovirheisiin tai kohtuuttomaan sisältöön voidaan puuttua joko kuuden kuukauden sisällä tai ns. kohtuullisessa ajassa. Mitä pidempi aika osituksen toimittamisesta on, sitä vaikeampi siihen on saada muutosta.

    Jos lain turvaamia oikeuksia ei tunne, itse tehdyssä osituksessa saattaa tietämättään luopua omaisuudesta, johon olisi ollut oikeutettu. Kokemuksemme mukaan asiantuntija-apu on useimmille suureksi hyödyksi.

  • Miten omaisuuden erottelu eroaa osituksesta?

    Omaisuuden erottelu poikkeaa osituksesta siinä, että omaisuuden erottelussa kyseessä ei ole avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakaminen. Avio-oikeuden voi poistaa avioehdolla joko kokonaan tai osittain. Avoliitossa avio-oikeutta ei synny. Kyse on kuitenkin periaatteessa samasta asiasta: Puolisoiden yhteinen omaisuus kartoitetaan ja sovitaan, kuinka tämä omaisuus jaetaan puolisoille. Verotus kohtelee avio-oikeuden alaista omaisuutta eri tavalla kuin yhteisesti omistettua omaisuutta, joten kannattaa ottaa selvää, kuinka toimia fiksusti omaisuutta eroteltaessa.

  • Mikä ihme on tasinko?

    Ositusta toimitettaessa kartoitetaan puolisoiden avio-oikeuden alaiset varat ja velat. Velat vähennetään varoista ja näin saadaan kummallekin puolisolle oma osituslaskelma, josta selviää, mitä kumpikin omistaa. Tätä kutsutaan säästöksi. Säästöt lasketaan yhteen ja kun tämä yhteissumma jaetaan kahtia selviää se summa, johon kummallakin puolisolla on osituksessa oikeus. Tätä laskennallista summaa kutsutaan avio-osaksi. Enemmän omistava puoliso on yleensä velvollinen maksamaan vähemmän omistavalle puolisolle tasinkona rahasumman, joka tasaa puolisoiden säästöt yhtä suuriksi.

FRIDA auttaa lähellä ja kauempana

Autamme pohtimaan, millainen testamentti sopii juuri sinulle ja laadimme testamentin. Toimimme tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan alueella. Toimistoihimme on helppo tulla olipa oma asuinpaikkasi esimerkiksi Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava, Tuusula, Järvenpää tai Mäntsälä. Muualla Suomessa löydät meidät Turusta ja Oulusta. Etäpalvelumme toimii joka puolella Suomea.