Ulpu Iivari: Kun edunvalvontavaltakirja oli valmis, olo oli kevyt

Fullsizeoutput 4265
Tunnettu suomalainen poliitikko ja toimittaja Ulpu Iivari kävi luonamme Fridassa laatimassa laajan edunvalvontavaltakirjan. Kyselimme Ulpulta, mikä valtakirjan tekemisessä yllätti ja millaisia ajatuksia hänellä on edunvalvontavaltakirjasta nyt, kun se on tehty.

Ajatus edunvalvontavaltakirjan tekemisestä on ollut keskustelun aiheena Ulpun ystäväpiirissä jo jonkin aikaa. Ikää tulee väkisinkin, ja iän myötä tekee mieli laittaa asioita järjestykseen. Kuten monella muullakin, Ulpun mielikuva edunvalvontavaltakirjasta oli, että se olisi aika yksinkertainen paperi, jolla annetaan itse valitulle läheiselle lupa hoitaa omia asioita, jos siihen ei itse pysty.

Edunvalvontavaltakirjan jykevä juridinen rooli ei ystäväpiirini keskusteluissa ole tullut esiin eikä se, miten se tulee aikanaan voimaan.

Edunvalvontavaltakirja on huonosti tunnettu asiakirja, vaikka sen merkitys on valtava, jos eteen tulee tilanne, jossa toisten ihmisten apua tarvitaan. Moni kuitenkin jättää edunvalvontavaltakirjan tekemättä, vaikka olisi siitä kuullutkin. Ulpu arvelee, että monet alitajuisesti väistävät tulevaisuuden suunnittelua silloin, kun sen suhteen ei ole kyse niinkään eteenpäin menosta, vaan hiipumisesta.

Edunvalvontavaltakirjan vaikutus kohdistuu elinaikaan, mutta moni sekoittaa sen testamenttiin, joka kohdistuu aikaan kuoleman jälkeen. Jotkut mieltävät edunvalvontavaltakirjan liittyvän jopa hautaustoiveisiin. Ulpun mukaan läheiset saattavat kavahtaa edunvalvontavaltakirjasta puhumista aivan samoin kuin testamentista, hoitotahdosta tai hautajaisista puhumista. Monet kun taitavat ajatella, että asiat kuitenkin järjestyvät jollakin tavoin.

Toki asiat aina jotenkin järjestyvät, mutta esimerkiksi maistraatin määräämän edunvalvojan palvelu on hyvin rajallista ja edunvalvontapäätöksen aikaan saaminen voi olla varsin vaikeaa, jos huonossa kunnossa oleva ihminen sitä vastustaa - niin kuin henkisten voimavarojen ehtyessä saattaa käydä”, Ulpu toteaa.

Olimme yhtä mieltä siitä, että kun edunvalvontavaltakirja on tehty ja roolituksesta läheisten kesken sovittu, niin läheisten on paljon helpompi tarvittaessa käynnistää prosessi maistraatin vahvistamisen saamiseksi, jos valtakirja tulevaisuudessa pitää vahvistaa. Asiat ovat selviä, kun valtuuttaja on ilmaissut ennakkoon tahtonsa, kuinka haluaa asioiden hoituvan.

Edunvalvontavaltakirjan tekeminen oli valaiseva ja mielenkiintoinen prosessi. Siinä tuli asiantuntijan kanssa miettineeksi suhdettaan sekä materiaan että oman elämänsä loppuvaiheisiin ja läheisiin ihmisiin. Kun valtakirja oli valmis, olo oli tosi kevyt. Oma oivallukseni oli, etten halua ilmoittaa kovin yksityiskohtaisia toiveita elämäni järjestämisestä, vaan annan tilaa läheisille hoitaa asioita niin kuin he näkevät parhaaksi. Halusin myös suoda heille mahdollisuuden järjestää hoitoni muualla kuin kotona, kun se osoittautuu tarpeelliseksi.

Moni ei halua rasittaa läheisiään laatimalla edunvalvontavaltakirjaa koska ajattelee, että sen kautta sälyttää heille ylimääräisen tehtävän. Tosiasiassa edunvalvontavaltakirja on yhtä tärkeä valtuuttajan kuin tämän läheisten kannalta. Valtuuttaja saa omalle luottohenkilölleen laajat valtuudet hoitaa asioitaan joustavasti ja vailla valtavaa byrokratiaa, ja valtuutetun elämä helpottuu huomattavasti, kun hänen roolinsa on selkeä eikä joka käänteessä tarvitse kysellä lupia maistraatista. Tästäkin olimme Ulpun kanssa aivan samoilla linjoilla:

Edunvalvontavaltakirja on tarpeen oman mielenrauhan kannalta. Sen avulla varmistaa, että asiat tulevat hoidetuiksi. Läheisten on myös hyvä tietää, kuinka valtakirjan tekijä haluaa kaiken sujuvan käytännössä. Uskon, että se on heidän kannaltaan helpottavaa.

Moni edunvalvontavaltakirjaa suunnitteleva googlaa malleja ja ohjeita verkosta. Ja tietysti niitä myös löytyy, netistä löytyy nykyään aivan kaikkea. On aina kuitenkin riski tehdä omin päin niinkin merkityksellinen juridinen asiakirja kuin mitä edunvalvontavaltakirja on. Ulpun kanssa kävimme läpi Fridan laajan edunvalvontavaltakirjan ja keskustelimme pitkään erilaisista tilanteista ja valinnoista.

Yllättävää oli, kuinka monenlaisia asioita on syytä ottaa huomioon ja kuinka tärkeitä ovat täsmälliset, yksiselitteiset muotoilut. Koin hyvin tarpeelliseksi keskustelun valtakirjaa laativan asiantuntijan kanssa, Ulpu kertoo.

Monet haluaisivat kopioida käyttöönsä toisten valmiita, mutta tilanteista ja tarpeista käsin laadittuja valmiita edunvalvontavaltakirjoja. Näin kävi myös Ulpulle.

Kun olin tehnyt valtakirjan, yksi tuttavistani pyysi sitä käyttöönsä. Koin, etten missään nimessä voi antaa omaani kenellekään ulkopuoliselle. Valtakirja heijastelee omaa elämäntilannettani. Vaikka se on juridista tekstiä, se on aika intiimi kuvatessaan suhteitani läheisiin ihmisiin ja omaan talouteen. Se on ainutkertainen ja tietyllä tavalla myös luottamuksellinen paperi. Lisäksi jonkun toisen ihmisen tulee ihan taloudellisesti ottaa huomioon erilaisia asioita kuin minä olen juristin avulla ottanut.

Ulpu Iivari, 71

SDP:n entinen puoluesihteeri, kansanedustaja ja europarlamentaarikko. Toimittaja ja viestintäyrittäjä. Eläkkeellä. Ulpun voi bongata Ylen Aamu-TV:n Jälkipörssi-osiosta tiistaiaamuisin.

Kuva: Ulla Rask.

Haluisitko tehdä oman edunvalvontavaltakirjasi?

Fridan kanssa edunvalvontvaltakirjan tekemiseen on kolme tapaa: verkkopalvelu, ennakkotilaus tai perinteisesti toimistollamme. Ulpun tekemä laaja edunvalvontavaltakirja onnistuu vain toimistotyönä.

Tutustu eri tapoihin tehdä edunvalvontavaltakirja