Tekisinkö testamentin?

Margarita Eliseeva 706802 Unsplash
Testamentti saattaa kuulostaa pelottavalta ja kaukaiselta asialta. Olet ehkä ajatellut, ettei testamentin tekeminen ole sinulle vielä tarpeen. Palaat asiaan sitten joskus vähän tuonnempana, kun tunnet asian ajankohtaiseksi. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että tulevaisuuteen järkevintä on varautua juuri nyt? Koskaan ei voi tietää, miten elämä etenee.

Testamentti on juridinen asiakirja, jolla määräät mitä omaisuudellesi tapahtuu, kun itse olet kuollut. Mikään ei velvoita testamentin tekemiseen, sillä omaisuutesi kyetään kyllä jakamaan lakikirjankin avulla. Tekemällä testamentin voit kuitenkin itse päättää asioista. Pääset sanomaan viimeisen sanan elämäsi suhteen. Eikö se ole aina sanomisen arvoista? Tekemällä testamentin saatat myös säästää sukulaisiasi ylimääräiseltä hampaiden kiristelyltä ja peräti välien katkeamiselta.

Kenenkään ei tarvitse tapella, kun sinä olet valmiiksi päättänyt kuka mitäkin ansaitsee.

Kuumottavat perintöasiat

Perintöasiat ja testamentti kuumottavat monia. Asiaa voidaan lähestyä monella tapaa, ja usein keskustelu on hyvinkin värikästä. Eräältä somekanavalta löytyy muun muassa väittely, jossa keskustelun aloittaja pohtii, onko jotain mennyt pieleen, kun vaimon kuoleman jälkeen pitäisi vielä maksaa lapset tyytyväisiksi. Monelle tulee selkeästi yllätyksenä, että jos puoliso kuolee, hänen lapsilla on oikeus vaatia oma perintönsä. Toinen taas on sitä mieltä, että keskustelun aloittaja on itsekäs. Vaimo ei ole ollut elätti vaan yhteisen kodin hengetär, jonka hedelminä lapset ansaitsevat toki jotain. Siitä, mikä on moraalisesti oikein voi olla montaa mieltä, mutta laki määrittelee viime kädessä asian. Kesämökki voi toki lähteä alta ja tilille eläkepäiviä ja Karibian risteilyä varten säästetyt reissurahat huveta siihen, että lapset vaativat itselleen perintökaaren mukaisen osuutensa omaisuudesta. Asioista voi toki yrittää sopia toisin kuin laki sanoo, mutta jos kyseessä eivät ole pariskunnan yhteiset lapset, saattaa tällaisten sopimusten tekeminen olla paljon vaikeampaa.

Testamentti vai ei

Miten testamentti vaikuttaisi yllä kuvatussa tilanteessa? Jos vedetään hieman mutkia suoraksi, voidaan nähdä kolme polkua, joita lähteä seuraamaan:

  1. Henkilö ei tee testamenttia.
  2. Hän tekee puolisonsa kanssa keskinäisen testamentin.
  3. Henkilö tekee oman testamentin.

Mitä nämä vaihtoehdot esimerkissä merkitsevät?

  1. Perintö jaetaan perintökaaren mukaisesti. Jos lapsia on kaksi, jaetaan perintö yhtä suurin osuuksin kahdelle lapselle. Ennen omaisuuden jakamista tulee kuitenkin tehdä avioliiton päättymiseen liittyvä ositus, sillä aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen - ellei sitä ole avioehdolla tai muussa asiakirjassa, esimerkiksi lahjakirjassa, suljettu pois. Omaisuus, joka osituksessa tulee leskelle on lesken omaisuutta omistusoikeudella. Omaisuus, joka osituksessa tulee kuolinpesälle jaetaan perintönä lapsille. Leskellä on perintöoikeus vain, jos kuolleella puolisolla ei ollut lapsia. Jos kyse on avopuolisoista, on huomioitava, että "avoleski" saattaa menettää myös kotinsa, jos koti on ollut ainoastaan kuolleen puolison nimissä. Jos kyseessä on avioliitto, on leskellä oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin aina elämänsä loppuun saakka. Perilliset eivät voi häätää leskeä pois tästä kodista ellei leski omista itse vastaavaa kodiksi kelpaavaa asuntoa.
  2. Puolisot testamenttaavat omaisuutta toisilleen joko omistusoikeudella tai hallintaoikeudella. Keskinäisessä omistusoikeustestamentissa, leski saa vainajan omaisuuden omistusoikeudella. Leski maksaa testamentilla saamastaan omaisuudesta perintöverot. Lesken perintöverotus saattaa tuntua monesta turhalta verojen maksamiselta moneen kertaan, sillä lapset maksavat perintöverot "uudestaan" lesken kuoltua. Kannattaa kuitenkin muistaa, että verojen vastapuolella on tarpeet. Puolisoiden pitäisikin kysyä toisiltaan, mitä leskeksi jäävä tarvitsee? Keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla leski saa omaisuuden hallintaoikeuden ja omistusoikeus siirtyy heti lapsille. Vaikka omistusoikeus on lapsilla, lesken on hallintaoikeuden nojalla mahdollista nauttia kesämökkinsä rauhasta juuri niin pitkään kuin hän itse haluaa. Lapsille voi olla taloudellisesti haastavaa, että perintöverot tulevat maksuun heti vaikka hallintaoikeus perintöveroja pienentääkin. Tässä tilanteessa perintöverotusta ei voi kuitenkaan lykätä eikä omistusoikeuden siirtymisellä heti ole vaikutusta perintöverotukseen. Jotta testamenttitilanteet eivät olisi niin yksinkertaisia, tulee myös muistaa, että lapsilla on testamentista riippumatta oikeus vaatia lakiosaansa, joka on 50% kullekin kuuluvasta perintöosasta. Mitä sitten tarkoittaa oikeus saada lakiosa? Lakiosan saaminen tarkoittaa sitä, että lakiosaa vaatineen rintaperillisen tulee saada lakiosana saamansa omaisuus täyteen määräysvaltaansa eli sitä ei saa rajoittaa esimerkiksi lesken hallintaoikeus. Lakiosan voi maksaa aina myös rahana. Keskinäisissä testamenteissa otetaan kantaa myös siihen, miten omaisuus jaetaan sitten kun molemmat puolisot ovat kuolleet.
  3. Jokainen voi määrää omassa testamentissaan kenelle, mitä ja millä oikeudella hän haluaa omaisuutensa jaettavan kuoleman jälkeen. On jokaisen perusoikeus jakaa omaisuutensa haluamallaan tavalla. Testamentilla on mahdollista nimetä edunsaajiksi vaikka 20 parasta ala-asteen koulukaveria ja 7 hyväntekeväisyysjärjestöä, jos siltä tuntuu. Testamentista huolimatta rintaperillisillä eli lapsilla tai lapsenlapsilla on kuitenkin oikeus lakiosaansa. Varsinaisten varojen lisäksi on mahdollista määrätä myös yksittäisten esineiden kohtalosta. Näillä esineillä ei ole välttämättä taloudellista arvoa, mutta tunnearvoa sitäkin enemmän.

Kiinnostuitko testamentin tekemisestä?

Oikein tehtynä testamentti on tehokas ja monipuolinen asiakirja omien ja perheen asioiden järjestelemiseen.

Lue lisää

Kuva: Margarita Eliseeva.