Parisuhde kuin Neuvostoliitto

Alex Iby 371384 Unsplash
Parisuhde. Pari on yhtä kuin kaksi. Kengällä on pari, se toinen puolisko. Kahta erilaista kenkää ei oikein mitenkään voi sovittaa yhteen keskenään.

Näyttää koomiselta tai on vähintäänkin hankala kävellä, jos korkojen korkeudessa on liian suuri ero. Pari tarkoittaa kahta. Ehkä siksi käytetään myös ilmaisua parisuhde. Sillä parisuhteessa on aina kaksi osapuolta. Tai ainakin olisi toivottavaa, ettei siinä olisi enempää kuin ne kaksi. Ja silti kuitenkin usein on.

Parisuhteen ulkopuolelle on käytännössä täysin mahdoton sulkea koko ympäröivää maailmaa, lapsia, sukulaisia, työtä, harrastuksia, yhteiskuntaa.

Toisaalta, kuinka erilainen pari voi olla, jotta suhde vielä toimii? Kahta erilaista kenkää voi olla hankala parittaa, mutta kahta erilaista sukkaa ihminen voi kyllä pitää jaloissaan. Kaksi eriparin sukkaa voi jopa näyttää niin samalta, niin hyvältä, ettei kukaan ulkopuolinen huomaa mitään.

Suhde. Asioiden välillä on yleensä jokin suhde. Kemiallinen suhde tai syyseuraamussuhde, jossa yksi asia johtaa toiseen. Suhteessa on aina useampi osapuoli, siinä ei voi olla yksin. Yksin ei muodosta kuin korkeintaan yksipuolisen suhteen. Yksipuoliseen suhteeseen on sitoutunut vain yksi henkilö. Parisuhde ei voi olla yksipuolinen. Silloin ei oikeastaan ole edes olemassa kuin kaksi paritonta saman jalan kenkää, joita on mahdoton sovittaa toisilleen.

Olen aina kammonnut työhaastatteluiden kliseistä kysymystä Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua? Joka kerta olisi tehnyt mieli vastata lapsena koulussa opittuja termejä käyttäen, etten tee viisivuotissuunnitelmia, koska en ole mikään Neuvostoliitto. Olen kuitenkin alkanut osin pyörtää näkemystäni. Ehkä joskus olisi hyvä ajatella asioita vähän pidemmälle. Jokainen parisuhde tarvitsisi mielestäni viisivuotissuunnitelman. Ei riitä, että hankitaan yhteinen asunto tai mennään naimisiin, pitäisi aidosti myös miettiä asioita, joihin parina tähdätään.

Jos parisuhteessa olisi viisivuotissuunnitelma, olisi pakko sitoutua toimimaan yhdessä tavoitteiden eteen.

Neuvostoliitto romahti. Varmasti asiaan liittyi paljon sellaisiakin asioita, joita ei edes täällä naapuri-Suomessa asuneena täysin ymmärrä, ellei ole sitten sattunut hartaudella perehtymään aikakauden historiankirjoitukseen. Ehkä osansa oli myös viisivuotissuunnitelman toimimattomuudella. Ehkä ei oltu valmiita myöntämään, että joskus suunnitelmaan on pakko tehdä muutoksia, että vaikka olisi kuinka hienosti laskelmat tehty paperille, niin aina ne eivät toteudu. Liiton ulkopuolella oli ehkä jotain, mitä ei osattu huomioida. Vähän niin kuin parisuhteessa.

Jos jatkuvaa keskustelua ei ylläpidetä ja olla valmiita aidosti sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin, suhde kaatuu.

Vähän niin kuin Neuvostoliitto. Gorbatshovin ja Bushin tapaaminen tuli yksinkertaisesti liian myöhään. Liitto kuin liitto, niin kaikkien osapuolien tulee seistä samassa rintamassa, mutta muutokset ja ne ulkopuolisetkin tekijät tulee hyväksyä, niihin sopeutua ja ennen kaikkea osata pitää yllä avointa keskustelua. Viisivuotissuunnitelma pitää voida tarvittaessa romuttaa. Pitää osata tulla vastaan toista tarpeeksi ajoissa. Neuvostoliitto heräsi liennytykseen liian myöhään. Monessa parisuhteessa käy varmasti samalla tavalla.

Pitäisi osata avata suunsa ajoissa ja antaa toiselle mahdollisuus toivoa muutoksia omien tarpeidensa mukaan. Jos vasta pakon edessä eli eron uhatessa alkaa muuttaa asioita ja tulee toista vastaan, voi olla jo liian myöhäistä.

Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehtiin paljon bilateraalista kauppaa. Sitä parisuhdekin loppujen lopuksi pohjimmiltaan on, kahdenvälistä kauppaa. Hyvä sopimus- ja kauppasuhde perustuu paljon muuhunkin kuin paperilla tehtyihin sopimuksiin, vaikka niitäkin toki tarvitaan. Hyvä parisuhde on molemminpuolista kunnioitusta, toisen huomioimista ja keskustelua. Hyvä parisuhde vaatii yhteisen tavoitteen, sopimuksen, jonka molemmat osapuolet voivat allekirjoittaa.

Kuva: Alex Iby.