Ositus 10 vuotta avioeron jälkeen kevensi mieltä

Rebecca Matthews 740554 Unsplash
Viisikymppinen pariskunta päätyi eroamaan nuorimman lapsen lennettyä pesästä. Koti myytiin ja tavarat jaettiin sulassa sovussa, mutta yksi tärkeä asia unohtui. Ositus jäi tekemättä.

Moni eronnut on onnellisesti siinä käsityksessä, että riittää, kun omaisuus ja tavarat jaetaan käytännössä. Laki kuitenkin edellyttää osituksen tekemistä jokaisen avioliiton päätyttyä. Tämä tarkoittaa, että mikäli ositus jää tekemättä, se tulee eteen viimeistään kun jompi kumpi aviopuolisoista kuolee. Laki ei kuitenkaan edellytä osituksen tekemistä tietyssä määräajassa, joten se jää usein tekemättä.

Tarve tehdä ositus tulee usein yllätyksenä

Nyt kuusikymmpiseksi ehtineen ex-pariskunnan rouva päätti tehdä testamentin. Testamentin tekemisen alkukeskustelussa kävi ilmi, ettei ositusta oltu tehty, vaikka erosta oli kulunut jo vuosikymmen. Parilla ei siis ollut avioehtoa, mutta ero oli ollut sopuisa ja edelleen välit ovat hyvät. Jotta rouvan testamentissa voitiin määrätä hänen omaisuudestaan varmalla tavalla, ensin piti tehdä ositus. Tätä varten pydän ääreen kutsuttiin myös ex-puoliso.

Mikä ihmeen ositus?

  1. Ositus tarkoittaa omaisuuden jakamista entisille aviopuolisoille avioliiton päättymisen jälkeen. Avioliitto voi päättyä kahdella tavalla, eroon tai kuolemaan.
  2. Ositus koskee avioikeuden alaista omaisuutta. Jos puolisoilla on avioehto, omaisuus erotellaan ja prosessi on hieman erilainen. Yhtä kaikki, avioliiton päättymisen jälkeen kuuluu tehdä joko ositus tai omaisuuden erottelu.
  3. Ositus on käytännössä asikirja, osituskirja. Siinä määritellään kummankin puolison omaisuuden säästö eli varat joista on vähennetty velat. Nämä säästöt lasketaan yhteen, ja näin saadaan laskennallisesti avio-oikeuden alainen omaisuus. Avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan kahteen yhtä suureen osaan eli 50% ja 50%.
  4. Puolisoiden omaisuuden säästöä ja puolta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta verrataan toisiinsa. Jos toisen puolison omaisuuden säästö on enemmän kun toisen, enemmän omistava voidaan velvoittaa maksamaan toiselle puolisolle omaisuuden säästöt tasaava summa. Tätä kutsutaan tasingoksi. Osituskirjassa määritellään, kuinka suuri maksu on ja kuinka se suoritetaan.
  5. Osituksessa jaettava omaisuus on se, joka puolisoilla oli eron hakupäivänä. Jos aikaa on kulunut paljon ja puolisoiden omaisuus muuttunut vuosien varrella huomattavasti, voidaan osituksessa päätyä melko mielikuvituksellisiin lopputuloksiin.
  6. Oikeus vaatia oasituksen tekemistä ei vanhene koskaan. Ositus kannattaakin tehdä mahdollisimman pian eron jälkeen, jotta oma varallisuusasema ei myöhemmin vaarannu tekemättömän osituksen vuoksi.

Tapauksemme pariskunnan kohdalla osituksen toimittaminen alkoi erohetken omaisuuden kartoittamisella. Yhteisenä kotina käytetty mutta 85% rouvan nimissä ollut rintamamiestalo Uudellamaalla, miehen perintönä saama kesämökki Mikkelin lähellä, jonkun verran osakkeita rouvan arvo-osuustilillä, herran nimissä erohetkellä ollut auto ja koti-irtaimisto. Kun omaisuuden arvoja ryhdyttiin selvittämään kävi ilmi, yhteisen kodin arvo oli huomattavasti noussut kymmenessä vuodessa, mökin arvo hieman laskenut, osakkeiden arvo noussut jonkun verran ja auton arvo käytännössä nollaantunut. Tilanne oli tavanomainen: Omaisuuden arvo muuttuu ajan mittaan. Moni yllättyy siitä, että ositettava omaisuus määrittyy erohetken mukaan, mutta omaisuuden arvo nykyhetken mukaan.

Eroava pariskunta saa pitkälti päättää, kuinka he jakavat omaisuutensa jos pari pystyy asiasta sopimaan. Laki antaa raamit, joihin kumpi tahansa voi kiistatilanteessa vedota. Jos ollaan sovussa, pari voi päättää millaisesta lopputuloksesta tahansa.

Oleellista on tehdä määrämuotoinen osituskirja, jotta tulevaisuudessa ei tule yllätyksiä oman omaisuuden suhteen. Suullinen sopiminen ei koskaan riitä.

Pari oli tässä tapauksessa jakanut kotitalon myynnistä saadut varat omistuksen suhteissa 85% ja 15%, ja muu omaisuus oli sen hallussa jonka nimissä se oli. Jos tässä tilanteessa herra olisi vaatinut lain mukaista ositusta, rouva olisi todennäköisesti päätynyt maksamaan tasinkoa joitain kymmeniä tuhansia euroja. Tässä tapauksessa kumpikin oli tyytyväinen eron yhteydessä tehtyihin päätöksiin eikä vaateita ollut toista osapuolta kohtaan. Osituskirjaan merkittiin toteutunut tilanne. Jatkon kannalta tällä on merkitystä, jos jompi kumpi puolisoista avioituu uudelleen. Ostuskirjaa tarvitaan viimeistään, kun puolisoiden omaisuutta kartoitetaan perunkirjoituksessa kuoleman jälkeen.

Rouva sai testamentin tehtyä, kun ositus oli tehty alta pois. "Sydän keveni ihmeellisesti", hän totesi allekirjoitustilaisuudessa. "Tiesin, että joku asia oli jäänyt tekemättä. Nyt kun kaikki paperit ovat kunnossa, on todella hyvä mieli!"

Kuva: Rebecca Matthews.

Lue lisää osituksesta

FRIDAn juristit osaavat neuvoa, kuinka on viisainta toimia jos ositus on tekemättä ja avioerosta on jo aikaa. Älä aikaile, vaan hoida asia kuntoon.

Tarkempaa tietoa osituksesta täältä