Minun soteni

Jack Finnigan 751752 Unsplash
Sipilän hallituksen suurprojekti, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke eli sote, kaatui pitkän vaappumisen jälkeen viime perjantaina 8.3. Kaatui, mutta ei kuollut. Varmaa nimittäin on, että joskus se sote valmistuu.

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Eduskuntavaaleihin on nyt vajaa viisi viikkoa aikaa. Toistaiseksi lienee viisainta suhtautua puolueiden sote-puheisiin osana vaalikamppailua. Kovia lausumia esitetään sieltä ja tuolta. Tosiasiassa vasta vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen hallitusohjelma on seuraava selkeä viite kansalaisille siitä, millainen sote tuleman pitää.

Varmasti me kaikki odotamme uudelta sotelta sitä samaa, mitä vanhalta soteltakin olemme toivoneet: riittäviä palveluja, oikeaan aikaan ja turvallista elämää tulevaisuudessa.

Sote-uudistusta on nyt työstetty jo kymmenen vuotta. Pääosa työstä on ollut virkamiesvalmistelua. On siis selvää, ettei uusi hallitus aloita omaa soteaan puhtaalta pöydältä, vaan rakentaa olemassa olevan työn päälle. Viime aikoina on keskitytty puimaan sote-uudistuksen perustuslaillisia haasteita, ja sen merkitys meistä jokaiselle arjen asiana on jäänyt vähemmälle.

Yksi Sipilän hallituksen valmisteleman soten tavoitteista ja parjatuimmista on laajentaa asiakkaan mahdollisuutta valita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Valitseminen vaatii valitsijalta tietotaitoa tehdä hyviä ja harkittuja päätöksiä. Miten me ne osaamme viisaasti tehdä?

Toisaalta olemmehan tehneet valintoja vuosia ehkäpä jo vuosikymmeniä. Miksi emme osaisi jatkossakin tehdä omia valintoja niissä puitteissa kun se on tarpeen?

Valintojen tekemiseen tarvitaan tietoa mitä valita, mistä valita ja miksi valita

Terveelle ja toimintakykyiselle ihmiselle nyt valmisteltu sote-uudistus ei toisi mukanaan suuria mullistuksia. Terveyskeskuksen sijaan flunssansa voi käydä hoidattamassa yleislääkärin luona sote-keskuksessa. Jokainen saisi itse valita, missä sote-keskuksessa asioi. Keskuksia voisivat tähän saakka valmisteltujen suunnitelmien mukaan ylläpitää maakunnan lisäksi yksityiset yritykset.

Perusterveiden kohdalla valinnanvapauden toteutumisessa korostuvat kansalaisen digitaidot. Sote-keskuksen valinnan voisi tehdä jo olemassa olevassa, valtakunnallisessa Omakanta-verkkopalvelussa vähintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Kirjautumalla Omakantaan pääsee selaamaan omia tietojaan ja näkee, millaiset valinnat ovat mahdollisia. Omakannassa esitellään myös valittavissa olevat sote-keskukset. Halutessaan valinnoista voi ilmoittaa paperilomakkeella maakunnalle tai yksityiselle palveluntuottajalle. Niillä, joilla on ajanmukaiset taidot ja mahdollisuudet käyttää verkossa toimivaa Omakantaa, on hyvät mahdollisuudet muokata valintojaan.

Valinnanvapauden on siis ollut tarkoitus lisääntyä, mutta ei rajattomasti.

Jos ihminen sairastuu vakavasti tai joutuu tapaturmaan, hän usein tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja. Toistaiseksi valmistellun sote-mallin mukaan asiakas voisi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin, jolla palvelun voi ostaa myös yksityiseltä palveluntuottajalta. Maakunnat saavat lainsäädännön puitteissa päättää, millaisiin palveluihin myöntävät asiakassetelin. Seteliä voitaisiin tyypillisesti käyttää esimerkiksi kotipalveluissa tai hammasproteesien hoidossa. Valinta pitäisi tehdä niistä palveluntuottajista, jotka maakunta on hyväksynyt.

Jos ihminen käyttää säännöllisesti useita sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten kotihoitoa ja kuntoutusta, hänelle laaditaan henkilökohtainen budjetti. Käytettävissä olevalla summalla pitää pystyä hankkimaan määrätyt palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Halutessaan palveluja voi hakea oman kunnan tai maakunnan ulkopuolelta. Asiakkaan on ollut tarkoitus saada julkisilla eli maakunnan rahoilla vain sellaisia palveluja, joita hän maakunnan mielestä tarvitsee.

Mitä, jos emme osaakaan valita oikeaa palvelua tai meidän mielipiteitämme ei otetakaan huomioon? Rahaa ja valinnanvapautta on kunkin kohdalla aina rajallisesti.

Nyt valmistellussa sotessa paljon hoitoa tarvitsevat ovat erityisasemassa. Jos palvelujen tarve on jatkuvaa, säännöllistä ja pitkäaikaista, asiakkaalle tehdään sote-keskuksessa asiakassuunnitelma. Siinä olisi tarkoitus huomioida kaikki palvelut ja ihmisen omat toiveet siitä, millaista hoitoa ja palveluja asiakas haluaa. Hän voi saada myös henkilökohtaisen budjetin, johon voivat sisältyä miltei kaikki palvelut, joita hän tarvitsee.

Kun valinnanvapautta tarkastelee tällä tavalla asiakkaan kulmasta, tähän asti valmisteltu kuulostaa oikeastaan hyvältä ja sopivalta. Monen mielestä koko sote on vain liian monimutkainen asia. Mutta onko se sitä? Silloin kun sote-uudistukseen ryhdyttiin oltiin yhtä mieltä yhdestä asiasta: sosiaali- ja terveyshuolto on uudistettava. Ihminen on luontaisesti muutosvastarintainen. Ja kun uudistetaan, asiat muuttuvat.

Ei tämä ole ensimmäinen sote

Ihmisen muisti on lyhyt. Kyllähän me aikaisemminkin olemme selvinneet suurista muutoksista sote-palveluissa. Kansanterveyslain voimaantulo vuonna 1972 oli valtava muutos. Kunnanlääkärijärjestelmästä siirryttiin suoraan kansanterveyslain mukaiseen järjestelmään. Kyllä sotestakin selvitään, tulipa se minkämuotoisena tahansa.

Kuva: Jack Finnigan.