Kuka kantaa vastuun ikäihmisten hoivasta?

Rawpixel 1315160 Unsplash
Tyytymättömyys vanhustenhuollon nykytilaan kertoo karua kieltä siitä, kuinka kaukana todellisuus voi olla tavoitteista. Väestö ikääntyy, joten haasteet eivät ole ainakaan vähentymässä.

Vanhustenhoidon järjestäminen on ollut ankaran arvostelun kohteena viime viikot. Vanhusten hoidon laatu ja riittämättömät palvelut ovat nousseet esille julkisissa tiedotusvälineissä ensin Esperi Care Oy:n ja heti perään Attendon hoivakodeissa esiin tulleiden laiminlyöntien vuoksi. Poliittisella areenalla keskustelu kulminoitui oppositiopuolueiden 1.2.2019 jättämään välikysymykseen. Hallitus voitti välikysymysäänestyksessä eduskunnan luottamuksen 11 äänen erolla seuraavalla viikolla.

Kenen vastuulla ikäihmiset ovat?

Laajojen hallintouudistusten yhteydessä vanhusten tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten mielenterveyspotilaiden tai vammaisten oikeuksien valvominen kiinnostaa vain harvoja. Käytännön kokemusten perusteella on selvää, että niukkenevat taloudelliset voimavarat eivät ole aina riittäneet vanhusten palvelujen turvaamiseen.

Julkinen arvostelu on kohdistunut erityisesti vanhustenhuollon ja hoivakotien vähäiseen henkilöstömäärään ja siitä aiheutuvaan puutteelliseen hoitoon tai jopa huonoon kohteluun käytännön tilanteissa. Eduskunnassa keskustelu kilpistyi hoitajamitoituksen pakollisuuteen.

Mitä pakollinen mitoitus 0,7 hoitajaa hoidettavaa kohden vanhustenhuollossa ratkaisee?

Laajat ja monitahoiset haasteet kilpistyvät julkisessa keskustelussa usein yksittäisiin kysymyksiin. Vaikka pakollinen hoitajamitoitus saattaa olla askel kohti parempaa hoitoa, se ei yksin riitä.

Palvelujen yleiseen saatavuuteen tai sosiaaliturvan toteutumattomuuteen on oltu viime vuosina tyytymättömämpiä kuin aikaisemmin. Sosiaaliturvan toteutumattomuudesta tehdyt kantelut eduskunnan oikeusasiamiehelle ovat lisääntyneet. Kyse on kaiken kaikkiaan laajasta asiasta.

Perustuslaki ja perusoikeudet eivät katso ikää

Vastaavatko yleiset ajattelumallit ja arjen käytännöt niitä periaatteita, joita perustuslaissa ja vanhuksia koskevissa säännöksissä on jo säädetty?

Perustuslaki koskee kaikenikäisiä yhdenvertaisesti. Heikommassa asemassa olevista on tarkoitus pitää erityisen hyvää huolta: positiivinen erityiskohtelu koskee erityisesti vanhuksia ja muitakin henkilöitä, joiden toimintakyky on jostakin syystä alentunut.

Ihmisoikeudet ja perusoikeudet eivät ajan myötä rapistu pois, vaan ne kuuluvat myös kaikille ihmisille, myös iäkkäille.

Pohjimmiltaan sekä lainsäädännössä että lain tulkinnassa on kyse arvoista. Kun vanhustenhuoltoa kehitetään, meidän on syytä rakentavasti tarkastella, toteutuvatko nykyisissä ratkaisuissa riittävästi ne arvot ja periaatteet, joita on lakia säädettäessä haluttu edistää?

Eduskunnan oikeusasiamies on päätöksessään vuodelta 2010 ottanut kantaa siihen, onko vanhusten hoivaa koskevissa kysymyksissä kyseessä arvokysymys, resurssikysymys vai oikeuskysymys. Eduskunnan oikeusasiamiehen käsitys on, että itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoittamista koskevan lainsäädännön valmistelu on tärkeää ja kiireellistä vanhusten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.

Kuka meidät hoitaa?

Kun hoiva-alasta ja hoitajamitoituksista puhutaan, kannattaa pitää mielessä alan maine ja työantajien houkuttavuus. Kun me suomalaiset ikäännymme, tarvitsemme entistä enemmän hoiva-alan ammattilaisia. Kuka haluaa kouluttautua alalle, jolla on huono maine, kun itse työkin on vaativaa ja raskasta?

Käsi sydämelle: Kuinka itse vietät aikaa ikääntyvien sukulaistesi kanssa? Kuinka usein tapaat heitä?

Kuva: Rawpixel.