Ennustaako avioehto avioliiton loppua?

Tom Pumford Xiiexz2Jjri Unsplash
”Sinä et usko tähän suhteeseen”, sanoi mies tyttöystävälleen. Nainen oli juuri kertonut, että mikäli joskus tulevaisuudessa edessä olisi avioliiton satama, sinne ei seilattaisi ilman avioehtoa.

Ajatus avioehdosta jonkinlaisena epäluottamuslauseena omaa puolisoa kohtaan istuu meillä hyvin sitkeässä. Aivan kuin avioliiton taloudellisesta puolesta puhuminen ja avioehdon tekeminen olisi jotenkin epäilyttävää tai lähtökohtaisesti epäeettistä. Että avioehdosta puhuminen ennustaisi avioliiton päättymistä.

Eikö asia ole kuitenkin toisin päin? Jos avioliiton väistämättömästä taloudellisesta puolesta ja suoraan lain nojalla avio-oikeuden huomattavista käytännön vaikutuksista ei pystytä puolisoiden kesken luottamuksellisesti keskustelemaan ja sopimaan, onko avioliitto tosiasiassa vakaalla pohjalla?

Vaikka tapaamme ajatella avioliittoa ennen kaikkea tunteisiin pohjautuvana, sosiaalisena järjestelynä, lain näkökulmasta avioliitto on ennen kaikkea taloudellinen sopimus. Se on lisäksi sopimus, jolla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia ja jonka kumpi puoliso tahansa voi irtisanoa koska tahansa kuuden kuukauden varoajalla. Jos siis jätetään avioliiton tunnepuoli yhtälöstä pois, kuinka valmis sinä olisit allekirjoittamaan sopimuksen, joka antaa toiselle ihmiselle oikeuden puoleen teidän molempien omaisuuden säästöstä (omaisuuden säästö = varat - velat) ilman, että sinulla on mahdollisuutta vastustaa sopimuksen mahdollista päättymistä?

Kukaan ei mene naimisiin ajatellen, että eroaa

Jokainen pari ajattelee, että meidän onnemme kestää. Eikä siinä ole mitään vikaa, niin kuuluukin ajatella. Tosiasia kuitenkin on, että 39 % – eikä puolet, niin kuin näkee usein mediassakin väitettävän – Suomessa solmituista avioliitoista päättyy jossain vaiheessa avioeroon. Prosentti on pysynyt samana jo vuosikymmenen. Avioero on asia, jonka vaikutusta ja seurausta omaan ja mahdollisten yhteisten lasten elämään kannattaa miettiä asiallisesti ennakolta, vaikka eron mahdollisuutta pitäisikin häviävän pienenä. Me perhejuristit suosittelemme ajattelemaan avioehtoa vakuutuksen kaltaisena – jos kaikki menee hyvin, sitä ei tarvita eikä sen olemassaolo vaikuta elämään. Jos taas liitto päättyy eroon, talousasioista on sovittu ennakolta reilusti ja eikä riideltävää ole.

Avioliiton päättymisen taloudelliset seuraukset tulevat voimaan myös, kun puoliso kuolee. Vaikka liitto olisi onnellinen ja kestäisi pitkään, jokainen avioliitto päättyy joskus. Täältä kun ei kukaan ole vielä hengissä selvinnyt. Avioliiton eri päättymistavat voi nekin ottaa huomioon avioehdossa ja eri tilanteista sopia eri tavalla.

Laki antaa avioliiton talousvaikutuksille vain ”tehdasasetukset”

Avioliiton reunaehdot meidän yhteiskunnassamme ovat avioliittolaissa, jonka vanhimmat osat on säädetty kohta sata vuotta sitten. Tuoreinkin merkittävä muutos avioliittolakiin tuli voimaan 1987, eli yli kolmekymmentä vuotta sitten.

Avioliittolaki on siis vanha ja sen taustalla vaikuttava ajattelumalli puolisoista ja perheestä edustaa monen mielestä aikansa elänyttä tapaa ajatella. Avioliittolain muuttamiseen kuitenkaan ole suurta painetta, kun mahdollisuus muuttaa lain vaikutuksia avioehdon kautta on olemassa.

Jos avioehtoa ei tee tarkoittaa se, että hyväksyy avioliittolain vaikutukset sellaisenaan koskemaan itseään.

Käsitys parisuhteesta ja perheestä, naisten mahdollisuudet elättää itsensä, uusperheiden yleisyys ja ihmisten yleinen varakkuus on kuitenkin radikaalisti muuttunut vuodesta 1929. Kannattaa ymmärtää, että avioehdon tekemättä jättäminen on lain näkökulmasta yhtä lailla tahdonilmaisu kuin avioehdon tekeminenkin. Ei voi nimittäin väittää lain silmissä merkityksellisellä tavalla, ettei tiennyt tai ymmärtänyt avioliiton vaikutusta omaan talouteen – vaikka se olisikin tosiasiassa totta.

Avio-oikeus uinuu avioliiton aikana

Avioliiton taloudelliset vaikutukset tunnetaan yleensä pintapuolisesti. Moni naimisiin menevä sanoo, ettei tarvitse avioehtoa, koska ei vielä omista mitään tai se mitä on, on yhteistä. Koska avioliitolla ei ole välittömiä vaikutuksia puolisoiden varallisuuteen tai omistamiseen, on helppo unohtaa koko asia. Kaukonäköisyys kuitenkin kannattaa. Vaikka naimisiin mentäessä varallisuustilanne olisi selkeä ja ehkä olematonkin, se mitä suurimmalla todennäköisyydellä muuttuu ajan kanssa. Nykyään on yhä tavallisempaa, että toinen tai molemmat puolisoista perivät jonkinlaista omaisuutta sukulaisiltaan. Jos avio-oikeus on koskemattomana voimassa, myös peritty omaisuus kuuluu avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen.

Avio-oikeus ikään kuin uinuu avioliiton aikana, sillä omaisuuden jakaminen avio-oikeuden perusteella eli ositus tehdään vasta kun avioliitto on päättynyt.

Kuten sanottua, jokainen liitto päättyy joko avioeroon tai puolison kuolemaan. Oletko ajatellut, miksi niin moni ero on traumaattinen ja kamala kokemus paitsi tunnetasolla myös taloudellisesti? Jos talousasioita ei ole yhdessä reilusti sovittu voi olla, että puolison yllättävä lähtöpäätös kääntää päälaelleen paitsi tunne-elämän ja perhekuviot niin myös oman talouden.

On tietysti aivan yhtä hyväksyttävää olla tekemättä avioehtoa. Kannattaa kuitenkin ottaa tarkkaan selvää millaiset vaikutukset avioliitolla on omaan varallisuusasemaan pitkällä tähtäimellä ja tehdä tietoinen päätös omien talousasioiden tulevaisuudesta.

Jutun alussa mainittu sulho jaksoi muuten mököttää avioehdon esille nostamisesta useamman päivän. Kun asiaa sitten oli rauhassa puitu, käänsi hän mielipiteensä päinvastaiseksi. Reilumpaa ja rakentavampaa tapaa osoittaa, että hyvässä parisuhteessa on kyse välittämisestä, ei hän edelleenkään tiedä. "Kun talousasiat on joka tilanteen varalta sovittu ennakolta voin olla varma, että yhdessä ollaan koska halutaan, ei siksi ettei olisi varaa erota."

Kuva: Tom Pumford.

Haluatteko tulla juttelemaan avioehdosta?

Alkuneuvottelu on meillä Fridassa maksuton. Voitte varata ajan juristillemme Helsingissä tai Turussa ja kysyä kaikki mieltä painavat kysymykset avioliiton talousvaikutuksista.

Varaa aika tästä