Avioliitto kypsällä iällä voi olla erittäin hyvä päätös

Rawpixel 1145276 Unsplash
Rakkaus ei katso ikää, kuuluu tunnettu sanonta. Vanhemmalla iällä solmitut avioliitot ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti. Kun avioliittoon astutaan yli 50 vuoden iässä, on molemmilla takanaan jo valtavasti elettyä elämää.

Usein on ehditty olla naimisissa ainakin kertaalleen ja erottu tai jääty leskeksi. Miten sovittaa yhteen kahden aikuisen elämä ja talous? Entä mihin kaikkeen avioliitto vaikuttaa? Pohdittavaa saattaa olla huomattavasti enemmän kuin ensimmäistä liittoa solmittaessa, joten tulevien aviopuolisoiden kannattaa keskustella raha-asioista huolella.

Myöhäiseen keski-ikään tai eläkeikään tultaessa varallisuutta on ehkä kertynyt asunnon ohella myös muun kiinteän omaisuuden ja perintöjen muodossa. Usein syynä avioliiton solmimiseen onkin rakkauden lisäksi tarve turvata toinen taloudellisesti.

Kun ei olla enää nuoria, tiedostetaan, ettei kenenkään elämä jatku ikuisesti. Halutaan varmistaa, että viimeisenä eloon jäävän puolison elämä on myös raha-asioiden osalta kunnossa. On hyvä muistaa, että jos avioliitto solmitaan yli 50 vuoden iässä, ei leskellä yleensä ole oikeutta perhe-eläkkeeseen.

Rahasta ja kuolemasta keskusteleminen ei ole helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää.

Kun puhutaan kypsän iän avioliitosta, ovat lapset, jos sellaisia on, yleensä ehtineet aikuiseen ikään. Tästä huolimatta heidät tulee rintaperillisinä huomioida raha-asioita järjesteltäessä. Kun rakastetaan, hankitaan usein ennen pitkää yhteinen koti. Jos elämää jatketaan avoparina, ei omistusoikeutta yhteiseen kotiin synny edes kuoleman kohdatessa, mikäli koti on ostettu vain toisen puolison nimiin. Avioliitolla varmistetaan, että puolison kuollessa leski voi jäädä asumaan yhteiseen kotiin, vaikka rintaperillisiä olisikin. Vaikka puolisot olisivat tehneet keskenään testamentin, ei rintaperillisten oikeus perintöön poistu, mutta omasta kodista ei kukaan sentään voi häätää pois.

Tulevan perikunnan riitoja voidaan todennäköisesti vähentää, jos puolisot laativat sekä testamentin että avioehdon.

Mikäli molemmilla tai toisella puolisoista on lapsia, on kenties järkevää tehdä avioehto, jolla varmistetaan, että eron sattuessa kumpikin säilyttää sen omaisuuden, joka heillä oli ennen avioliittoon astumista. Testamentissa taas tulee mainita, jos lapseton puoliso haluaa kuoltuaan jättää omaisuutensa esimerkiksi sisarensa lapselle. Ilman testamenttia tämä ei ole mahdollista, vaan leski perii kaiken ja lesken kuoltua omaisuus jaetaan lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison lakimääräisten perillisten kesken. Avioliiton oikeusvaikutuksista kannattaa siis olla perillä.

Verotus suosii edelleen avioliitossa olevia.

Perintö- ja lahjaverotuksessa aviopuoliso maksaa veroja vähemmän kuin vaikkapa testamentissa nimetty avopuoliso. Jos työpaikka sijaitsee yli 100 km:n päässä yhteisestä kodista, on mahdollista saada verovähennyksiä korkojen osalta niin kodin kuin työskentelyn takia hankitun kakkosasunnon lainojen koroista. Myös viikonloppumatkat työasunnolta kotiin voidaan vähentää verotuksessa. Harva tietää, että vaikka kotitalousvähennyksen määrä on henkilökohtainen, avioliitossa verottaja huomioi myös puolison. Jos oma verokertymä ei riitä, voidaan osa kotitalousvähennyksestä siirtää tehtäväksi puolison verotuloista. Lisäksi puoliso voi luonnollisesti tehdä oman kotitalousvähennyksensä. Avoliitossa tällainen järjestely ei onnistu.

Rakkaus on aina ihana asia. Oikeus rakkauteen ja onnelliseen elämään kuuluu kaikille iästä riippumatta. Kun tietää käytännön asioiden olevan kunnossa, paperit mukaan lukien, tuntuu elämäkin yleensä kevyemmältä ja voi keskittyä vain nauttimaan rakkaudesta.

Harkitsetko avioliiton solmimista?

Tärkeimmät asiakirjat kypsän iän avioliiton asioiden järjestämisen kannalta ovat testamentti ja avioehto.

Lue lisää täältä

Kuva: Rawpixel.