Avioliiton juridinen sanasto tutuksi

Arshad Pooloo Gdwwrlhdwpw Unsplash
"Siis anteeksi, mikä ihme on tasinko?" on aika usein kuultu kysymys Fridassa. Avioliiton raha-asioihin liittyvä sanasto onkin arkikielelle vierasta. Tutustu avioliiton keskeisiin termeihin alla olevasta listasta.

Juridiikan kieli kuulostaa kapulakieleltä, myönnetään. Moni juridiikan termi kuulostaa arkikieleltä, mutta tarkoittaa tosiasiassa asiayhteydestä riippuen jotain muuta. Aviovarallisuuteen taas liittyy muutamia termejä, joita ei käytetä muissa yhteyksissä ollenkaan. Jokaisen naimisissa olevan ja naimisiin aikovan kannattaa tutustua näihin huolella.

Avio-oikeus

Kun pari menee naimisiin, kumpikaan ei suoraan tule toisensa omaisuuden omistajaksi. Suomalainen aviovarallisuusjärjestelmä perustuu varojen ja velkojen erillisyyteen. Avioliiton aikana puolisot omistavat siis itsenäisesti oman omaisuutensa ja toisaalta vastaavat myös henkilökohtaisesti omista veloistaan. Avio-oikeus on uinuva oikeus parin yhteiseen omaisuuteen. Kummallakin puolisolla on siis avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei sitä ole nimenomaisesti suljettu pois avioehtosopimuksella. Toisen omaisuuteen kohdistuvan avio-oikeuden sisältö ajankohtaistuu avioerotilanteessa tai toisen puolison kuollessa. Avioliiton päättyessä kummallakin puolisolla on oikeus puoleen avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä. Avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö lasketaan yksilöllisesti vähentämällä kummankin omaisuudesta kunkin velat ja laskemalla jäljelle jääneet määrät (säästöt) yhteen. Avio-oikeuden toteuttamisen ydinsisältö on määritellä se omaisuuden piiri, jonka arvomääräiseen puolikkaaseen kummallakin puolisolla on oikeus avioliiton päättyessä.

Avioehto

Avioehto on avioliiton osapuolten keskenään vapaaehtoisesti tekemä sopimus siitä, kuinka osapuolten varallisuus on jaettava avioliiton päättyessä. Avioehto on parin yksilöllisesti tekemä poikkeus suoraan laista tulevasta avio-oikeudesta (ks. yllä). Käytännössä avioehdolla rajoitetaan siis avio-oikeutta. Avioehto voi olla sisällöltään monenlainen, vaikka yleensä avioehdon ymmärretään yksinkertaisesti sulkevan avio-oikeuden kokonaan pois. Avioehto voi koskea esimerkiksi tiettyä yksittäistä esinettä tai omaisuutta, vain toisen puolison omaisuutta tai sitten osapuolten omaisuutta kokonaisuudessaan. Aivan miten pari haluaa. Avioehtoja on yhtä monenlaisia kuin on avioparejakin. Poikkeuksena muista tulevaisuuteen suuntautuvista asiakirjoista kuten testamentista tai edunvalvontavaltakirjasta avioehto tulee rekisteröidä maistraattiin sen jälkeen kun se on allekirjoitettu. Avioehdon voi tehdä ennen avioliiton solmimista tai sen aikana.

Ositus

Avioliitto voi päättyä kahdella tavalla, joko avioeroon tai puolison kuolemaan. Avioliiton päätyttyä määritellään, mitä omaisuutta puolisoille kuuluu avio-oikeuden perusteella. Tätä toimenpidettä kutsutaan ositukseksi. Osituksessa määritellään ensin avio-oikeuden alainen omaisuus, jonka jälkeen omaisuus jaetaan puolisoiden välillä. Kuoleman johdosta suoritettavassa osituksessa ei ole siis kyse perinnöstä tai perimisestä, vaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamisesta puolisoiden kesken avioliiton päättymisen vuoksi. Ositusta ei siis tule sekoittaa perinnönjakoon, vaikka ne usein toteutetaankin yhdessä ja jopa samassa asiakirjassa. Toki leskeksi jääneellä puolisolla on mahdollisuus myös periä puolisonsa, mutta tämä tulee kysymykseen vain testamentin nojalla tai tilanteessa, jossa ensiksi kuolleella puolisolla ei ole lapsia. Jos puolisoilla oli avioehto, puhutaan omaisuuden erottelusta osituksen sijaan.

Osituksen tai omaisuuden erottelun esisopimus

Osituksen esisopimuksessa on kysymys puolisoiden välisestä sopimuksesta, jossa määrätään ennalta, kuinka omaisuus tai osa siitä jaetaan avioliiton päättyessä. Osituksen esisopimus on käytännöllinen työkalu esimerkiksi uusioperheissä, jos puolisot haluat varmistaa tietyn omaisuuden säilymisen omassa sukuhaarassaan. Osituksen esisopimus voidaan tehdä ainoastaan ennen avioeron hakemista. Jos puolisoilla on on ollut avioehto, puhutaan omaisuuden erottelun esisopimuksesta.

Tasinko

Osituksessa avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö jaetaan puolisoiden välillä pääsääntöisesti tasan. Vain harvoin puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt ovat yhtä suuret. Normaalisti toisella on enemmän omaisuutta kuin toisella. Varakkaamman puolison on maksettava sen verran vähemmän omistavalle, että aviovarallisuus menee (laskennallisesti) tasan. Tasinko on se määrä varallisuutta, joka varakkaamman puolison on suoritettava toiselle, jotta omaisuuksien säästöt ovat yhtä suuret. Varakkaammalla on oikeus maksaa tasinko aina rahana, eli tiettyä omaisuuserää ei voi pakottaa antamaan tasinkona ellei varakkaampi halua.

Kuva: Arshad Pooloo.